Fortumin kaukolämmitys jouluaattona 70 vuotta

Fortumin kaukolämmitys jouluaattona 70 vuotta

2.1.2024

Espoon alueella toiminut Otsolahden Lämpö Oy otti kaukolämmön ensimmäisenä Suomessa käyttöön Espoon Tapiolassa jouluaattona 1953. Vuosien varrella kaukolämmitys laajeni Espoosta muihin kaupunkeihin ympäri Suomen. Otsolahden Lämpö siirtyi eri yrityskauppojen myötä osaksi Fortumia vuonna 2006.

Kun puutarhakaupunki Tapiolaa alettiin rakentamaan 70 vuotta sitten, sinne ei haluttu talokohtaisen lämmityksen haittoja kuten polttoainekuljetuksia ja savuavia piippuja. Lämmitysmuodoksi valittiin uudenlainen, vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, jossa lämpö tuotettiin keskitetysti ja jaettiin kiinteistöihin maanalaisen vesiputkiverkoston avulla. Jouluaattona 1953 Otsolahden lämpökeskuksen kaukolämpökattila käynnistyi ja kaukolämpö virtasi 700 metrin pituisessa verkostossa As Oy Viisikon kerrostaloihin Kimmeltiellä. 

Fortumilla on nykyään kaukolämpöverkostoa yli 900 km ja reilu 250 000 lämmönkäyttäjää Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella.

Fortumin juuri valmistuneen vuotuisen tutkimuksen mukaan, yhtiön asiakkaat ovat ennätyksellisen tyytyväisiä kaukolämpöön. Asiakastyytyväisyys on erittäin hyvällä tasolla niin omakotiasukkaiden, taloyhtiö- ja yritysasiakkaiden osalta.

- Tutkimuksen mukaan kaukolämmön hinta-laatusuhde, neuvonta ja toimitusvarmuus vaikuttavat eniten tyytyväisyyteen, ja nämä ovat tutkimuksen mukaan kunnossa, kertoo Fortumin lämmitys- ja jäähdytysliiketoiminnan asiakkuusjohtaja Ulla Leppä.

Myös Fortumin kaukolämmön ensimmäinen asiakasyhtiö, taloyhtiö Viisikko, lämpiää edelleen Fortumin kaukolämmöllä.

Viimeisen vuosikymmenen aikana kaukolämpöä on alettu tuottaa enenevässä määrin uusiutuvilla energialähteillä ja kierrättämällä energiaa. Nämä hiilidioksidipäästöttömät tuotantotavat perustuvat sähköön, lämpöpumppuihin ja lämpövarastoihin sekä datakeskusten, jäteveden ja muiden prosessien hukkalämpöön.

- Kaukolämmön alkuvuosina olisi ollut mahdotonta kuvitella, että lämmityksessä voitaisiin hyödyntää datakeskuksista ja jätevedestä talteen otettavaa hukkalämpöä. Jäteveden lämmöllä katetaan jopa 20 prosenttia ja Microsoftin datakeskusten valmistuttua niiden hukkalämmöllä tullaan kattamaan noin 40 prosenttia alueen kaukolämmöntarpeesta, kertoo Ulla Leppä. 

Fortum ja Espoon kaupunki ovat sitoutuneet hiilineutraaliin kaukolämmön tuotantoon 2020-luvulla, ja välitavoitteena on kivihiilestä luopuminen vuoden 2025 aikana.

Pekka Joutsenvirta (kuvassa oik.)  aloitti kaukolämmön kesätyöntekijänä 1970-luvun alussa. Mielenkiintoinen työ vei mukanaan, ja Joutsenvirta työskentelee vielä tänäkin päivänä mittausasiantuntijana.