Sähköinsinöörit - SILin uusi kunniajäsen: Sinikka Hieta-Wilkman
Pitkään sähköalan merkittävissä tehtävissä vaikuttanut Sinikka Hieta-Wilkman on Sähköinsinöörit - SILin 44. kunniajäsen. Hieta-Wilkman toimi SILin hallituksen puheenjohtajana 2015–2019.
Sinikka Hieta-Wilkmania on luonnehdittu tehokkaaksi, verkostoituneeksi moniosaajaksi. Hän toimi Sähköalan Standardointijärjestö SESKOn toimitusjohtajana 2004–2020 ja vielä vuoden 2021 alkupuolella samassa yrityksessä Senior Adviserin tehtävissä ennen eläkkeelle jäämistään.
Sinikka Hieta-Wilkman on palkittu ansioistaan moneen kertaa. Hän on saanut mm. Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkin vuonna 2021. Palkintoihin kuuluu myös Sähkösuunnittelijat NSS:n kultainen ansiomerkki.
Lasikattojen rikkoja
Raahesta kotoisin oleva Sinikka Hieta-Wilkmanissa on pohjoispohjalaista sisua. Hän on koko työuransa toiminut hyvin miesvaltaisilla aloilla ja tottunut rikkomaan lasikattoja.
Ennen SESKOa Hieta-Wilkman toimi mm. Sähkötarkastuskeskuksessa ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STULissa.
Insinööri Hieta-Wilkman on valmistunut myös valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan viestintä. Pro gradun aiheena oli ”Odotusten kohtaaminen ja tiedonhallinta: Suomen Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton järjestöviestintä”.
Sähköinsinöörit - SILin sääntöjen mukaan yhdistys voi hallituksen yksimielisestä esityksestä kutsua kunniajäsenekseen sähkötekniikan alalla erityisesti ansioituneen henkilön. 96 toimintavuoden aikana kaikkiaan 44 sähköinsinööriä on valittu kunniajäseniksi. Ensimmäinen kunniajäsen vuonna 1931 oli Johannes Stenberg. Kunniajäsenten joukossa on mittava määrä Suomen sähkö- ja telealan vaikuttajia ja kehittäjiä.
Naisia kunniajäsenten joukkoon mahtuu vain kolme: Ulla Karosuo (1982), Liisa Halonen (2015) ja nyt Sinikka Hieta-Wilkman.
Sinikka Hieta-Wilkmanin kirjalliseen tuotantoon kuuluu mm. SESKOn juhlakirja 50 vuotta asiantuntemusta ja luotettavuutta 1965–2015,
Hieta-Wilkmania on luonnehdittu myös sähköalan sanastotyön puolestapuhujaksi. Sanastokeskuksen julkaisemassa Terminfo-verkkolehdessä Hieta-Wilkman otti kantaa pilkun paikkaan.
- Ei silti, on siinä pilkun paikassakin joskus kyse elämästä ja kuolemasta. Puukkojunkkareiden aikaan Suomen suuriruhtinaskunnassa oli oikeuden kirjurin oltava tarkkana kirjatessaan tuomarin jakamia tuomiota. Vaihtoehtoja oli tasan kaksi: ”Armoa, ei Siperiaan” tai ”Armoa ei, Siperiaan”.