Pääsisältö

Logo

Sähköinsinöörit - SIL

Sähköinsinöörit - SIL ry on sähkö-, elektroniikka-, automaatio-, energia-, ICT- ja valaistusaloilla työskentelevien sähköalan asiantuntijoiden ja sähköalaa opiskelevien tulevaisuuden osaajien järjestö, joka koostuu henkilö- ja yritysjäsenistä. Sähköinsinöörit - SIL ei ole ammattijärjestö eikä tarjoa työttömyyskassapalveluja, vaan SIL on sähköalan aatteellis-ammatillinen verkottumisyhteisö.

Sähkö & Tele -lehti

sahko_tele_3_2020_kansi.jpg->first->description

Sähkö & Tele 3 /2020

OPPIA IKÄ KAIKKI
Suurin osa suomalaisista uskoo elinikäiseen oppimiseen. Oppimista pidetään perusoikeutena. Erilaisten kyselyjen mukaan suurimmat esteet osaamisen kehittämiselle ovat rahan ja ajan puute. Lisäopinnot ovat yleensä monimuoto-opiskelua. Suurin osa opiskelusta tehdään etänä, mutta luennoillekin pitää silloin tällöin mennä.
Tässä maassa tarvitaan koodareita. Koodaripulaan vastatakseen valtio on investoinut miljoonia euroja täydennyskoulutuksiin. Esimerkiksi alanvaihtajat voivat täydentää osaamistaan ohjelmointiopinnoilla. Töitä riittäisi arvoiden mukaan jopa 10 000 osaajalle. Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom arvelee, että viidessä vuodessa osaajavaje kasvaa jopa 40 000 työntekijään. Ohjelmistoyritysten lisäksi työntekijöistä kilpailevat mm. pankki-, vakuutus-, menetalli- ja metsäalan yritykset.
Ei täydennyskoulutus sentään pelkästään koodaamista ole. Esimerkiksi Jyväskyän ammattikorkeakoulu (JAMK) tarjoaa hienon kattauksen energia-alan opintoja. Esimerkkinä kestävän energian YAMK-tutkinto. Tutkinnon suorittaminen kestää kaksi vuotta. JAMKin mukaan kestävän energian YAMK-tutkinto sopii hyvin esimerkiksi energiatekniikan insinööri AMK-tutkinnon suorittaneiden jatkokotutkinnoksi.

ETÄTYÖ TULI JÄÄDÄKSEEN
Tutkimusten mukaan suomalaiset rakastavat etätöitä. Koronaviruksen myötä suuri joukko suomalaisia on siirtynyt etätyöläisiksi, mutta moni haluaisi jatkaa samaan malliin olojen normalisoitumisen jälkeenkin.
Etätöiden poikkeuksellinen määrä, koululaisten etäopiskelu ja yleinen korona mukanaan tuoma kotoilu näkyivät viestintäverkoissa. Maaliskuun lopulla liikenne nimittäin suorastaan räjähti. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Suomen viestintäverkoissa päivittäinen puhe- ja dataliikenne kasvoi merkittävästi, teleoperaattoreilta saadun tiedon mukaan noin 20-30 prosenttia.
Liikenne- ja viestintäministeriössä ei kuitenkaan kanneta huolta. Ministeri Timo Harakan mukaan verkot kestävät kuormituksen.
– Viestintäverkot on rakennettu käyttöä varten. Pidämme huolen siitä, että ne kestävät nyt ja jatkossa, Harakka sanoi.
Myös tietoturvakysymykset puhuttavat etätöiden lisääntymisen myötä. Kyberturvallisuuskeskus antoi selkeät ohjeet etätöiden turvalliseen tekemiseen. Tietokoneen pitää olla päivitetty. Lisäksi kannattaa käyttää luotettuja ja suojattuja verkkoja ja tehdä töitä työnantajan tarjoamilla työvälineillä.
DNA:n siirtoverkkojohtaja Mikko Kanniston mukaan kaikissa yrityksissä ei ole varauduttu näin runsaaseen etätöiden tekoon, eikä tietoturvallisia VPN-yhteyksiä (Virtual Private Network) välttämättä ole mitoitettu riittävän suurelle joukolle. VPN:n avulla vain valikoidut käyttäjät pääsevät käsiksi yrityksen sisäverkkoon.
– Näin laajamittainen etätyö on monille yrityksille ja niiden henkilöstölle uutta. Nyt on kuitenkin tärkeää huolehtia myös tietoturvasta. Erilaiset huijaus- ja kalasteluviestit ovat valitetavasti vain jäävuoren huippu. Tärkeiden tietojen kaappaus voi käydä ilmi vasta myöhemmin.", Kannisto sanoo.

YHÄ ENEMMÄN SÄHKÖÄ ILMASSA
Katsaus sähköiseen ja ekologiseen lentämiseen osoittaa, että ala on edennyt huimasti vuodessa. Uusia ideoita ajetaan eteenpäin, vaikka ilmailualan tiukka sääntely- ja hyväksymismenettely jarruttaa nopeita läpimurtoja.
Sähköinen lentoliikenne kykenee samaan päästötasoon kuin raideliikenne. Kaiken kaikkiaan lentokoneiden osuus koko maailman CO2-päästöistä on parin prosentin luokkaa, eli puolet laivaliikenteen osuudesta. Maantieliikenteen osuus on puolestaan kymmenkertainen lentämiseen verrattuna.
Karkeasti yleistäen pari vuotta sitten sähköllä toimivia lentokoneita ei noteerattu vakavasti. Nyt tilanne on erilainen, vaikka mitään mainittavaa teknistä harppausta ei ole tapahtunut. Tekniikan ja liikkumistarpeiden kustannustarkastelu on saanut sähkölentokoneet näyttämään sittenkin realistisilta. Alle 20 matkustajan koneet alle 400 kilometrin reiteillä näyttävät nyt olevan sekä kustannuksiltaan, nopeudeltaan että ympäristövaikutuksiltaan paras matkustustapa.
Ensimmäisenä uutena koneena markkinoille pyrkii israelilainen Eviation, jonka yhdeksänpaikkainen Alice esiteltiin prototyyppinä jo Pariisin ilmailumessuilla; vuoden 2020 loppuun mennessä prototyyppejä pitäisi valmistua kolme. Luokitushyväksyntään tähdätään jo 2022.
Monet sähkölentokoneiden konsepteista ovat perusratkaisuiltaan ennakkoluulottomia, sillä sähkömoottorien keveys ja laaja kierrosalue houkuttelevat uusiin sovelluksiin. Alicessa on kolme 300 kW moottoria työntöpotkureilla, yksi pyrstössä ja yksi kummankin siiven kärjessä.
Kone tarvitsee nousuun 900 metrin kiitoradan ja sen matkanopeus on noin 440 km/h. Tehdas ilmoittaa toimintamatkaksi tuhat kilometriä 45 minuutin lentoreservillä. Li-ioniakuston kapasiteetti on 920 kWh ja paino 3600 kg.

SÄHKÖVERKKO KUIN PIKKUKAUPUNGISSA
Kokonaan uuden suursairaalan rakentaminen Suomessa on poikkeuksellista. Jyväskylään valmistuu kuitenkin tänä vuonna Keski-Suomen Sairaala Nova, jonka sähköverkko vastaa laajuudeltaan suomalaisen pikkukaupungin verkkoa. Verkon toimintavaatimukset ovat kuitenkin aivan toista luokkaa kuin pikkukaupungin sähköverkon vaatimukset.
Uuden sairaalan kustannukset laitteineen ovat noin 500 miljoonaa euroa. Sairaalan elinkaareksi on laskettu sata vuotta. Rakennustyöt alkoivat elokuussa 2016 ja kaikki sairaalatoiminnot siirtyvät näillä näkymin uuteen sairaalaan tämän vuoden marraskuussa.
Jyväskylän Kukkumäkeen nouseva sairaala on pinta-alaltaan noin 120 000 neliön kompleksi. Sairaalan sähköjärjestelmän toimivuudesta huolehtii ABB. ABB toimittaa sairaalaan älykkään sähköautomaatiojärjestelmäkokonaisuuden. Se koostuu sähköverkon MicroSCADA Pro –ohjaus- ja valvontajärjestelmästä sekä energianmittaus- ja raportointijärjestelmästä.

UUSI NORMAALI
Sähkö & Telen pikakysely osoitti, että sähkö- ja tietoliikennealan yrityksissä etätyötä on tehty jo kauan ennen koronavirusta. Esimerkiksi Helenissä kaikki mahdolliset henkilöt, lähes 60 % henkilöstöstä, tekee töitä etänä. Sähkön, lämmön ja jäähdytyksen riittävyys varmistetaan myös poikkeusaikoina. Suoraan energiantuotannon parissa olevat henkilöt työskentelevät laitoksilla.
DNA:lla on Mutkaton työ –konsepti, jonka keskeinen ajatus on henkilöstölle annettu valta päättää itse työntekemisen tavoista ja paikoista. Työntekijät voivat esimerkiksi tehdä etätöitä niin paljon kuin haluavat ilman erillistä sopimista esimiehen kanssa.
Kokemuksen ja palautteem mukaan henkilöstö kokee etätöissä pystyvänsä keskittymään paremmin työtehtäviinsä ilman toimistossa olevia keskeytyksiä. DNA:n mukaan ajatuksena ei myöskään ole yksistään kannustaa etätöihin, vaan rohkaista työntekijöitä valitsemaan itselle sopivin työympäristö kulloisenkin työ- ja elämäntilanteen mukaan.
Orange Business Services Finlandissa tehtiin jo ennen koronakriisiä paljon töitä etänä, joten sinänsä tilanne ei ole yrityksessä uusi. Orange Business Services on globaali yritys, jolla on 27 000 työntekijää yli sadassa maassa. Johtaja Stefan Reijonen uskoo, että korona-aika muuttaa ihmisten käsityksiä siitä, mikä on mahdollista tehdä etänä. Esimerkiksi matkustamisen sijasta yhä useampi kokous voidaan hoitaa videon välityksellä.

SEURAAVAN lehden teemana on Älyvalaistus. Lehden aineistopäivä on 25.5. ja paperilehti ilmestyy 10.6.

Yhteistyökumppanit