Fingrid nostaa kantaverkkomaksuja vuoden alusta

Viime vuosina Fingridin toiminnan kustannukset ovat nousseet merkittävästi sähkön tuotantorakenteen ja sähköjärjestelmän muuttumisen myötä. Samanaikaisesti kantaverkkomaksuista kertyvät tulot eivät ole kasvaneet vastaavassa suhteessa, sillä ne määräytyvät pääosin ennallaan pysyneen sähkön kulutuksen perusteella. Fingrid on investoinneillaan mahdollistanut sen, että Suomen sähköjärjestelmään on liitetty yli 10 000 MW puhdasta sähköntuotantoa, mikä on osaltaan laskenut sähkön hintaa. Alkuvuonna 2025 Suomessa on ollut Euroopan maista halvin sähkö.    

Kulujen kasvun taustalla on laaja investointiohjelma, jolla vastataan ennakoivasti kantaverkon asiakastarpeisiin ja tuetaan Suomen kilpailukykyä puhtaan energian investoinneista. Fingridin investoinnit ovat jo mahdollistaneet sähköjärjestelmän nopean kehityksen, minkä ansiosta sähkön hintataso Suomessa on alhainen ja sähköjärjestelmä yksi Euroopan puhtaimmista.

Laajeneva ja muuttuva sähköjärjestelmä lisää osaltaan Fingridin kustannuksia myös tulevaisuudessa. Sähkön kulutuksen ja tuotannon maantieteellinen eriytyminen lisää siirtotarvetta ja sähkön siirtohäviöitä. Sähköjärjestelmän muutos on kasvattanut voimakkaasti myös tarvetta sähköjärjestelmän reservihankinnalle ja muille teknisille ratkaisuille, jotka varmistavat verkon muutos- ja häiriötilanteiden sujuvaa hallintaa. Lisäksi heikentynyt turvallisuustilanne edellyttää entistä laajempia varautumistoimia kantaverkon turvaamiseksi, mikä kasvattaa toiminnan kustannuksia.

Kantaverkkomaksujen korotuksen vaikutus kotitalouksien sähkölaskuun on maltillinen. Kantaverkkomaksujen osuus on sähkölaskun kokonaishinnasta noin 3 prosenttia, jolloin korotuksen vaikutus sähkölaskuun on noin 0,2 %. Sähkölasku muodostuu kolmesta asiasta: sähköenergian hinnasta, sähkönsiirrosta ja veroista. Sähköenergian osuus loppusummasta on noin 40 prosenttia, sähkönsiirron osuus noin 30 prosenttia ja verojen osuus noin 30 prosenttia.