Hallitus esittää gigabittiasetusta täydentävää lainsäädäntöä

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki, jolla täydennettäisiin ja täsmennettäisiin EU:n asetusta toimenpiteistä gigabittitason sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi, ja kumottaisiin yhteisrakentamislaki.

Gigabittiasetus sisältää yhteiskäyttöä ja -rakentamista helpottavia keinoja, kuten keskitetyn tietopisteen kehittämistä ja muutoksia lupaprosessiin. Asetuksessa edellytetään, että verkkoinfrastruktuurin rakentamista varten tarvittavia lupia ja asennusoikeuksia voisi jatkossa hakea sähköisessä muodossa keskitetysti.

Gigabittiasetuksen suoraan sovellettavat velvoitteet koskevat esimerkiksi lupamenettelyn sujuvoittamista ja sähköistämistä. Suomeen tulee perustaa keskitetty lupapalvelu, jonka kautta voisi esimerkiksi hakea sähköisesti lupia ja asennusoikeuksia fyysisen verkkoinfran rakentamiseen.

Gigabittiasetuksen mukaisesti käyttöön tulisi hiljaisen hyväksynnän menettely, jonka tavoitteena on sujuvoittaa lupamenettelyä. Jos viranomainen ei ratkaisisi lupahakemusta neljän kuukauden määräajan kuluessa, lupa katsottaisiin myönnetyksi.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan kansallisen liikkumavaran hyödyntämistä useissa kohdissa. Liikkumavaraa käytettäisiin esimerkiksi maaseudun ja pienempien kuntien tarpeiden huomiointiin, kriittistä infraa koskevissa hankkeissa ja tiettyjen kevennettyjen lupamenettelyiden osalta.

Uudessa laissa yhteiskäyttövelvoite laajennettaisiin koskemaan maaseudulla sijaitsevia yksityisiä liikerakennuksia ja yhteisrakentamisvelvoite koskisi muitakin kuin julkisrahoitteisia hankkeita. Alle 3 500 asukkaan kunnille annettaisiin 12 kuukauden siirtymäaika vähimmäistietojen asettamiselle saataville keskitetyn tietopisteen kautta.

Lisäksi keskitettyyn tietopisteeseen annettavien ennakkoilmoitusten määräaikaa pidennettäisiin eikä lupamenettelyä sovellettaisi vaikutuksiltaan vähäisiin korjaus- ja huoltotöihin.

Kiinteistön sisäverkkojen rakentamista koskevia velvoitteita ei sovellettaisi pientaloihin, vapaa-ajan asuntoihin eikä sellaisiin rakennuksiin, joihin kuitukaapeloinnin rakentaminen olisi selvästi kohtuutonta rakennuksen käyttötarkoitus ja aiheutuvat kustannukset huomioon ottaen.

Kaikkia asetuksen velvoitteita ei sovellettaisi kansallisen kriittisen infran osalta. Kriittisenä infrana voidaan pitää esimerkiksi huoltovarmuuden kannalta keskeisen terveydenhuollon tuottamisessa tarvittavia tärkeimpiä verkkoja ja niihin kuuluvaa fyysistä infraa.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom valvoisi gigabittiasetuksen velvoitteiden noudattamista ja toimisi riidanratkaisuelimenä.

Lakiesityksen käsittely eduskunnassa alkaa lähetekeskustelulla, joka käydään täysistunnossa. Tämän jälkeen alkaa lakiesityksen valiokuntakäsittely. Valiokunnan mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.

Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan marraskuussa 2025, jolloin myös asetuksen velvoitteita aletaan pääosin soveltamaan.