Varautumisen merkitys yritystoiminnassa korostuu koko ajan. CERTEGOn järjestämässä turvallisuusalan kutsuvierastapahtumassa CERTEGO Forumissa heräteltiin keskustelua ja etsittiin ratkaisuja siihen, miten erityisesti yritykset voivat varautumalla varmistaa toimintansa jatkumista ja vahvistaa samalla koko Suomen turvallisuutta.

- Erilaiset kriisit ja yrityksiin kohdistuvat uhat ovat lisääntyneet. Kirjo on laaja, sillä meidän pitäisi pystyä varautumaan niin kansainväliseen hybridivaikuttamiseen kuin ajattelemattomuudesta aiheutuviin vaaratilanteisiinkin. Sosiaalisen median haasteet, kuten korkeissa paikoissa kiipeily ja kuvaaminen, aiheuttavat pahimmillaan inhimillisiä tragedioita, joita hyvällä varautumisella pystyisimme estämään, huomioi CERTEGO Suomen toimitusjohtaja Tuomas Pitkänen.

Forumiin oli kokoontunut laaja joukko turvallisuusalan keskeisiä toimijoita, joiden puheenvuoroissa korostui yhteistyön, havainnoinnin ja tiedon jakamisen merkitys Suomen kokonaisturvallisuuden kehittämisessä. Presidentti Sauli Niinistö nosti keskusteluun tavan, jolla voisimme entistä paremmin varautua kyber- ja hybridiuhkien lisääntymiseen.

- Kannustan kovasti yrityksiä ja viranomaisia uudenlaiseen “public-private-partnershipiin”. En tarkoita nyt hankintoja, vaan avointa ja luottamuksellista tietojenvaihtoa. Julkisella sektorilla on tietoa tapahtumista muualla, ja yrityksillä taas teknologista osaamista. Kumpaakin pitäisi toiselle avata niin paljon kuin salassapitosäännökset suinkin antavat tilaa, Niinistö ehdotti.

Hän huomioi, että myös keskenään kilpaileville yrityksille voisi olla yhteistä hyötyä kokemusten vaihtamisesta.

- Kokonaisturvallisuutta ei voi rakentaa niin, että jokainen hoitaa vain oman palasensa. Kaiken on liityttävä toisiinsa. Yhteistyö ja luottamus yli organisaatio- ja toimialarajojen ovat ratkaisevia, Niinistö totesi puheessaan.

Varautumisessa puutteita varsinkin pienillä yrityksillä

Tiedon jakamista painotti myös huoltovarmuusorganisaation yksityisen turva-alan poolin valmiuspäällikkö Katja Ahola puheenvuorossaan.

- Yritykset tekevät arjessa tärkeitä havaintoja. Koronapandemiassa jo nähtiin, että ensin asiat voivat tuntua yksittäisiltä poikkeamilta tai häiriöiltä, mutta kertautuessaan niistä muodostuu kaikkiin toimialoihin vaikuttava dominoefekti. Siksi havainnoiminen ja matalan kynnyksen raportointi viranomaisille ovat olennainen osa kokonaisturvallisuutta, Ahola korosti.

Aholan mukaan yrityksissä on yleisesti havaittavissa, että osa toimijoista on varautunut toimintansa jatkuvuuden turvaamiseen erilaisissa kriisitilanteissa, mutta monilla pienemmillä yrityksillä varautuminen on vielä vähäistä. Hänen mukaansa dokumentoitujen valmiussuunnitelmien laadinta ja niiden säännöllinen harjoittelu ovat valitettavan harvinaisia, vaikka ne olisivat keskeisiä häiriötilanteisiin varautumisessa.

- On tärkeä muistaa, että nämä asiat kuuluvat yritysjohdon huolellisuusvelvoitteen piiriin. Jos varautumissuunnitelmia ei ole dokumentoitu, niin huolellisuusvevoitetta on vaikea näyttää toteen silloin, kun jotain tapahtuu.