Nuoret aikuiset ovat edelleen kännykkänetin suurkuluttajia. 18–29-vuotiaat käyttävät selvästi eniten mobiilidataa kaikissa kunnissa, mutta vanhemmat ikäryhmät ovat kirineet: esimerkiksi 50–59-vuotiaat kuluttavat jo kaikissa tarkastelluissa kunnissa yli 1 000 Mt dataa päivässä. Koko Suomen tasolla 18–29-vuotiaat käyttävät keskimäärin 2 975 Mt päivässä, kolmikymppiset 1 758 Mt, nelikymppiset 1 523 Mt ja viisikymppiset 1 309 Mt. Datankäyttö laskee selvästi kuusi-, seitsemän ja kahdeksankymppisten ryhmissä.

Kuntien välillä on kuitenkin merkittäviä eroja asukkaiden datankäytössä. Esimerkiksi Raahe, Savonlinna, Kotka, Tornio ja Imatra ovat selvästi nuorten aikuisten kännykkänetin käytön kärjessä, sillä niissä 20–29-vuotiailla keskimäärin ylittyy 3 700 Mt päivässä. Myös esimerkiksi Kajaanissa, Riihimäellä, Joensuussa, Rovaniemellä, Mikkelissä, Kouvolassa ja Hämeenlinnassa asuvat nuoret aikuiset käyttävät huomattavasti enemmän dataa kuin parikymppiset Suomessa keskimäärin. Sen sijaan esimerkiksi Ylöjärvellä, Vihdissä, Tuusulassa, Kangasalla ja Sastamalassa asuvien nuorten aikuisten datankäyttö jää maan keskiarvon alapuolelle.

50 suurimman kunnan mobiilidatamäärien kärkikolmikko on Rovaniemi, Vantaa ja Tampere. Vähiten kännykkänettiä käytetään Hollolassa, Sastamalassa ja Kokkolassa. DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja Mikko Valtonen ei tunnista yksittäistä tekijää, joka selittäisi kuntien välisiä eroja. Syitä voi kuitenkin etsiä esimerkiksi pitkistä välimatkoista, julkisen liikenteen saatavuudesta ja kuntalaisten ikäjakaumasta tai heidän läheistensä asuinpaikoista.

- Kuntalaisten ikäjakauma vaikuttaa paljon. Nuoret käyttävät selvästi vanhempiaan enemmän dataa, joten suhteellisesti suurempi määrä nuoria nostaa koko kunnan datamäärän keskiarvoa. Opiskelijoiden ja nuorten aikuisten keskuudessa saattaa myös korostua sellainen käyttötapa, että heillä ei ole lainkaan kodin kiinteää nettiä, vaan kaikki tehdään puhelimella tai puhelimen nettiä tietokoneelle tai muille laitteille jakaen. Myös julkisen liikenteen käyttömäärällä on merkitystä. Jos työmatkan istuu bussissa tai metrossa, ehtii puhelinta selailla paljon enemmän kuin auton ratissa.

Monissa kunnissa tietyt ikäryhmät erottuvat keskijoukosta selvästi. Esimerkiksi Imatralla ja Raahessa kolmekymppiset käyttävät poikkeuksellisen paljon dataa. Nelikymppisten suurissa datamäärissä erottuvat Raahen ja Imatran lisäksi myös Tornio ja Rovaniemi, kun taas Pirkkalassa sama 40–49-vuotiaiden ikäryhmä käyttää kännykkänettiä poikkeuksellisen vähän. Viisikymppisten joukosta ei erotu erityisiä kärkikuntia, mutta poikkeuksellisen vähän he käyttävät dataa Raisiossa. Kuusikymppisten joukossa hajonta on varsin suurta, ja selkeänä kärkenä erottuvat jälleen Imatra ja Rovaniemi sekä Porvoo. Vähiten datankäyttöä 60–69-vuotiailla on Kokkolassa ja Seinäjoella.

Seitsemänkymppisten kännykkädatan käyttäjäkärki löytyy Rovaniemeltä, Mäntsälästä, Riihimäeltä, Keravalta, Helsingistä, Nurmijärveltä ja Imatralta, kun selvästi pienintä mobiilidatankäyttö ikäryhmässä on Raisiossa ja Hollolassa. Kuten kaikissa ikäryhmissä, myös yli 80-vuotiaiden kännykkänetin käyttö on lisääntynyt vuosittain, ja suhteellisesti kaikista nopeimmin. Riihimäellä, Keravalla ja Lempäälässä yli 80-vuotiaat vaikuttavat poikkeuksellisen aktiivisilta kännykkänetin käyttäjiltä kuluttamalla 240–333 Mt mobiilidataa päivässä. Tämä on selvästi enemmän kuin koko maan keskiarvo 168 Mt.

Mihin koko maan kännykkädatan päivittäinen keskiarvo sitten riittää? Tunnin videokatselu älypuhelimella saattaa kuluttaa kuvanlaadusta riippuen 700–3000 Mt, joten 1 255 Mt riittää helposti parhaimmillaan pitkäänkin videokatseluun. Alla olevasta listasta voi tarkistaa ohjeellisia arvioita siitä, kuinka paljon dataa erilaiset käyttötoiminnot kuluttavat:

• Lähettää 50 sähköpostia ilman liitteitä? 1 Mt
• Lataa kuvan sosiaaliseen mediaan? 3–8 Mt
• Lueskelee tunnin nettilehtiä? 100–200 Mt
• Kuuntelee verkossa tunnin ajan musiikkia? 100–200 Mt
• Katsoo tunnin ajan videota älypuhelimella? 700–3000 Mt