Rovaniemen vakavan sähkötapaturman takana vaarallinen mittaustapa

Rovaniemen kaupungintalon rakennustyömaalla tapahtui 6.3.2025 työtapaturma, jossa sähköasentaja loukkaantui vakavasti valokaaren seurauksena. Asiaa on käsitelty aiemmin mediassa (mm. Yle 6.3.2025 ja 25.4.), mutta mitä tarkalleen ottaen tapahtui?

Aluehallintoviraston 9.4.2025 päivätyn tarkastusraportin mukaan onnettomuus tapahtui, kun kaksi työntekijää oli mittaamassa kaapelin vaihejärjestystä. Pääkeskukselta lähti vanha kaapeli, jossa nollajohdin oli sininen ja vaihejohtimet olivat väriltään musta, musta ja harmaa. Kaapelin toiseen päähän oltiin asentamassa tilapäistä keskusta työmaata varten, ja työntekijät olivat mittaamassa vaihejärjestystä, eli selvittämässä, kumpi mustista johdoista on kumpi, jotta vaihejärjestys on oikea tilapäiskeskuksessakin. 

Mittaus tehtiin niin, että työnaikaisena sähköturvallisuuden valvojana toiminut kokeneempi sähköasentaja oli johdon toisessa päässä johtavuuspiipparin kanssa, ja toinen, kokematon sähköasentaja (joka ei vähäisen työkokemuksen vuoksi ollut vielä lain tarkoittama sähköalan ammattihenkilö) oli pääkeskuksella oikosulkemassa hyppylangalla mustia johtoja vuorotellen nollajohdinta vasten. Asentajat olivat toisiinsa puhelinyhteydessä koko ajan.

Johdon syötöstä oli poistettu kahvasulakkeet, jolloin johto itse oli jännitteetön. Mitattaessa vaihejärjestystä, kokemattomampi asentaja oli kytkenyt hyppylangan toisen pään nollajohtimeen ja tuntemattomasta syystä toisen pään todennäköisesti jännitteiseen vaiheeseen, noin 10 senttimetriä tarkoituksen mukaisen jännitteettömän mittauspisteen alapuolelle eli varokkeen jännitteiselle puolelle, "sulakkeiden alapäähän". Tämän seurauksena oli syntynyt oikosulku:

Asentaja loukkaantui vakavasti, koska hänellä ei ollut työhön vaadittavia suojavarusteita. Työsuorituksessa olisi tullut käyttää valokaarelta suojaavaa vaatetusta, käsineitä ja kasvosuojainta, mielellään koko päätä suojaavaa huppua. Nyt kasvoja suojasivat ainoastaan suojalasit – joiden kunnosta voi päätellä jotain onnettomuuden vakavuudesta:

Sekä tieteellinen tutkimus että käytännön kokemus työturvallisuusalalla tukevat käsitystä, että henkilönsuojaimet ovat viimeinen suojakerros työntekijän suojaamisessa, ja kaikkein tehokkainta on, jos onnettomuus ylipäätään pystytään estämään esimerkiksi työtapoja muuttamalla. Vastaava mittaus olisi voitu suorittaa turvallisemmin esimerkiksi:

1. Vaihtamalla työkalujen paikkaa: jos jännitteisessä keskuksessa käytettäisiin johtavuuspiipparia ja johdon jännitteettömässä päässä hyppylankaa, vastaavaa onnettomuutta ei tapahdu. Itse työkalu oli laadukas ja turvallinen (Fluke T5-1000 -testeri johtavuusmittauksella) – sen sijaan halpa johtavuuspiippari ei välttämättä ole suojattu jännitteiseen piiriin tapahtuvalta virhekytkennältä.
2. Vaihtamalla työtapaa: nollaa vastaan oikosulkeminen muodostaa välittömän tapaturmavaaran, jos hyppylangan toinen pää osuu jännitteiseen osaan. Tässä tapauksessa oikosulun olisi voinut suorittaa jännitteetöntä ruskeaa johdinta vastaan, ja mitata johtavuuspiipparilla ruskean johtimen ja mustien johdinten välistä resistanssia. 

Sähköonnettomuuksista väitöskirjaa Aalto-yliopistossa työstävän Markku Mäkisen mukaan tapaturma on "valitettava muttei ikävä kyllä harvinainen": Suomen  sähköturvallisuuden tasoa pidetään hyvänä koska sähkön aiheuttamia kuolemantapauksia on erittäin harvoin, mutta tämänkaltaisia onnettomuuksia eli pienjännitteellä tapahtuneita valokaaritapaturmia on hänen aineistossaan (1935-1995) useita satoja.

Lue lisää onnettomuudesta ja vastaavien ehkäisemisestä Sähkö & Tele -lehden numerosta 4/2025.