Sähköalan sähkötyöturvallisuuskoulutuksissa (SFS 6002) olennainen osa päivää on tapahtuneiden tapaturmien läpikäynti, jotta niistä voidaan oppia. Autoalan sähkötyöturvallisuuskoulutuksissa on ollut pitkään se positiivinen ongelma, että varsinaisia tapaturmia ei ole sattunut. Ennen tätä syksyä vakavin Suomessa tapahtunut sähköautotapaturma oli henkilöauton akkua korjatessa sattunut oikosulku vuonna 2022, kun työkavereiden rupattelu vei huomion muualle ja kokenut asentaja oikosulki vahingossa kaksi 60 voltin moduulia keskenään silmukaksi. Muutama kenno lämpöryntäsi ja akkumoduulista purkautui lähes kaksimetrinen liekki, mutta oikosulkuenergia jäi pieneksi eikä henkilövahinkoja tapahtunut. Asentaja oli koulutettu asianmukaisesti ja hänellä oli suojavarusteet yllä.

Sähköbussien korjaustöissä on nyt sattunut Pohjoismaissa kaksi vakavaa onnettomuutta reilun vuoden sisällä. Sähkö & Tele käsittelee tapauksia, jotta niistä voidaan oppia ja vastaavaa ei tapahtuisi uudelleen.

Sähköbusseissa on suuret akustot ja siten suuret oikosulkuvirrat. Tämä lisää valokaarionnettomuusriskiä merkittävästi henkilöautoihin verrattuna, kuten myös se, että akuston (ja sähköjärjestelmän muutenkin) rakenne on monimutkaisempi. 

Valokaari poltti reiän bussin pohjaan Kotkassa

Varhain maanantaiaamuna 10.11.2025 huoltoteknikko suoritti eristysvian hakua täyssähköbussissa. Kytkiessään akkumoduuleiden johtoja paikalleen asentaja kytki vahingossa 670 voltin ja 60 kilowattitunnin akkukokonaisuuden oikosulkuun niin, että oikosulkuvirtaa rajoitti ainoastaan piirin resistanssi. Miinuskiskossa ja moduuleissa ei ole sulakkeita eikä muita ylivirtasuojia.

Syttyi voimakas valokaari muutamaksi sekunniksi, ja valokaarienergia poltti reiän bussin runkopalkkiin ja pohjaan. Asentaja perääntyi välittömästi, joten hänen vammansa jäivät lieviksi. Asentaja sai ainoastaan lievän palovamman ja oli jo seuraavana päivänä töissä. Asentajalla oli kytkentää tehdessään henkilönsuojaimina kasvosuojain ja asennuskäsineet.

Työsuojeluviranomainen ei epäile asiassa rikosta ja yritys suhtautuu vakavasti vastaavien tapaturmien ehkäisyyn – jota myös tämän artikkelin kirjoittaminen palvelee. Myös onnettomuuden jälkeinen toiminta oli ripeää: valokaaren jälkeinen pieni tulipalo sammutettiin jauhesammuttimella, työpaikalta soitettiin hätänumeroon ja asentaja vietiin välittömästi ensiapupäivystykseen tutkittavaksi. Tapahtumasta uutisoivat tuoreeltaan Yle ja Kymen Sanomat. Asentajalla oli ennestään kokemusta samasta työstä ja muista korkeajännitetöistä, ja hän oli käynyt lakisääteiset työhön vaadittavat koulutukset, mukaan lukien ajoneuvovalmistajan koulutukset.

Miten vastaava ehkäistään?

Onnettomuuden välitön syy oli kytkentävirhe. Myötävaikuttavia seikkoja olivat keskittymisen herpaantuminen työkavereiden kanssa jutteluun sekä liitinten likaisuus, jolloin värikoodaus (punainen ja musta) on vaikeampi erottaa. Yhtenä juurisyistä voidaan kuitenkin pitää suunnitteluratkaisua, jossa asentajan tulee kytkeä kahdeksan johtoa samanmallisiin, toistensa lähellä oleviin liittimiin. Tällöin on vain ajan kysymys, milloin joku tekee kytkentävirheen. Liittimet tulisi jo tehtaalla valita niin, että niitä ei voi kytkeä väärin vahingossa. Vastaavanhenkinen ratkaisu oli kyseessä myös jutun alussa mainitussa henkilöauton akun onnettomuudessa: akkumoduulit oli helppo kytkeä silmukaksi vahingossa. 

Jos tuotteen muokkaaminen ei ole mahdollista, vaarasta tulisi varoittaa erikseen työohjeessa ja oikosulkuriskiä pienentää esimerkiksi käyttämällä tarkistuslistaa, tarkastuttamalla kytkentä kollegalla tai tekemällä tarkistusmittaus ennen viimeisen johdon kytkemistä. On kuitenkin tärkeää, että onnettomuuden seurauksena ei sorruta autoalalla ylilyönteihin, joiden turvallisuutta parantava vaikutus on minimaalinen mutta haitat sitäkin suurempia. Esimerkiksi tapaturmariskin käsittely raskailla suojavarusteilla on tehottomampaa kuin saman asian hoitaminen kunnollisella työn suunnittelulla.

Yksi autoalalla tunnustettu ongelma on, että kun käytetään kosketussuojattuja (IPXXB) liittimiä, työ ei ole juridisesti jännitetyötä, koska sähköiskun vaaraa ei ole. Valokaarivaara on kuitenkin suuri, kuten tässäkin tapauksessa nähtiin. Piirin viimeistä johtoa paikalleen kytkettäessä tuleekin suojavarusteena olla vähintään kasvoja suojaava valokaarisuojamaski, mielellään koko päätä suojaava valokaarihuppu. Työssä tulee myös aina käyttää valokaarelta suojaavaa vaatetusta ja käsineitä. Esimerkiksi Norjassa tapahtui viime vuonna tapaturma, jossa vammat olivat erittäin vakavia, koska työntekijän vaatteet syttyivät valokaaren seurauksena tuleen.

Norjassa kiinalaisinsinööri paloi sairaalakuntoon 2024

Norjassa sattui samankaltainen mutta seurauksiltaan huomattavasti vakavampi onnettomuus 7.5.2024. Tapaturmassa loukkaantui 31-vuotias kiinalainen huoltoinsinööri, joka oli antamassa koulutusta Mannsverkin linja-autovarikolla. Insinööri teki vahingossa oikosulun korkeajännitejärjestelmään, minkä seurauksena syttyi räjähdysmäinen valokaari, ja hän sai vakavia palovammoja.

Norjan tapaturman uhri ei käyttänyt henkilönsuojaimia ollenkaan, ja hänen vaatteensa syttyivät tuleen. Hänet vaivutettiin koomaan sairaalassa ja hän oli sairaalahoidossa useita viikkoja. Onnettomuusbussi oli erimerkkinen kuin Kotkan tapaturmassa.

Turvallisuus tehdään ensisijaisesti suunnittelupöydällä!

Tällaiset tapaturmat ovat ehkäistävissä, mikäli tuote suunnitellaan turvalliseksi myös huoltoteknikoita ajatellen. Jo suunnittelupöydällä pitäisi ottaa huomioon, että teknikko on ihminen ja hänelle voi sattua virhe. Mitään korkeajännitteisiä litiumioniakkujärjestelmää ei saada yhtä turvalliseksi kuin vaikkapa lasten puulelua, mutta itsestään selviltä vaaroilta, kuten siltä että teknikko kytkee pistoliittimen väärään paikkaan, voidaan suojautua suunnitteluteknisillä ratkaisuilla.

Vesa Linja-aho

Artikkelin kirjoittaja on kokenut sähköturvallisuusasiantuntija ja vapaa tekninen journalisti