Sähköistäminen voisi tuoda Euroopalle 250 miljardin euron vuosisäästöt

7.11.2025

Schneider Electricin tuoreimman raportin mukaan Euroopan unioni käyttää tällä hetkellä 380 miljardia euroa vuodessa energian tuontiin. Lähes 60 prosenttia EU:n käyttämästä energiasta on peräisin ulkomailta.

Sähköistämisen nopeuttaminen ja energian tuottajakuluttaja (prosumer) -aloitteet voisivat luoda jopa miljoona uutta työpaikkaa paikallisille teollisuudenaloille.

EU-alueen katoille asennettujen aurinkopaneelien tuotantopotentiaali on arviolta yli 1 000 gigawattia, mikä on 10 kertaa enemmän kuin nykyinen asennettu kapasiteetti.

Tällä hetkellä Euroopan sähköistämisaste on vain 21 prosenttia eikä luku ole muuttunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Se on merkittävästi vähemmän kuin Kiinassa ja Yhdysvalloissa, joissa molemmissa sähköistäminen etenee EU-aluetta nopeammin. Tämän takia asuinrakennusten energiankulutuksen kustannukset EU:ssa ovat 0,27 euroa/kilowattitunti, kun vastaavasti Yhdysvalloissa luku on 0,15 ja Kiinassa 0,08 euroa/kilowattitunti. Jokaisen EU-kansalaisen päivittäisten toimintojen hinta on siis kolme kertaa korkeampi kuin Kiinassa.

Europe energy security and competitiveness – supercharging electrification -raportti paljastaa, että Eurooppa voisi säästää 250 miljardia euroa vuodessa vuoteen 2040 mennessä nopeuttamalla sähköistämistä. EU tasapainottelee edelleen energian kohtuuhintaisuuden, turvallisuuden ja vastuullisuuden välillä, sillä suuri riippuvuus fossiilisten polttoaineiden tuonnista pitää kustannukset korkeina ja vastuullisuustavoitteiden saavuttamisen kaukana. EU:n päästöt ovat kuitenkin laskeneet 37 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Sähköistäminen on ratkaisu energiaongelmaan, mutta tutkimuksen mukaan sen vauhti ja edistyminen Euroopassa vaihtelevat merkittävästi maakohtaisesti. Tämä johtuu eroista infrastruktuurissa, politiikassa, markkinoiden kypsyydessä ja kuluttajien halukkuudessa omaksua uusia ratkaisuja.

Pohjoismaat ovat edistyneet huomattavasti esimerkiksi liikenteen ja rakennusten sähköistämisessä, kun taas toiset maat ovat vasta aloittamassa vastaavia toimia. Etelä-Euroopan maissa rakennusten sähköistämisaste on usein korkeampi, kun taas Länsi- ja Keski-Euroopassa investoidaan yhä enemmän teollisuuden sähköistämiseen ja energian tuottajakuluttaja (prosumer) -aloitteisiin. Euroopan on nopeutettava siirtymistä kohti sähköisempää maailmaa, jotta sen kilpailukyky säilyy kansainvälisesti.

Raportissa tunnistetaan useita kriittisiä poliittisia keinoja, jotka on tärkeää ottaa käyttöön. Päättäjien on esimerkiksi pienennettävä sähkön ja maakaasun hintaeroa poistamalla fossiilisten polttoaineiden tuet ja uudistamalla energiaverotusta puhtaan energian käytön kannustamiseksi.

Yhtä tärkeää on rahoituksen nopeuttaminen muun muassa helpottamalla investointien saatavuutta, tarjoamalla kohdennettuja kannustimia (erityisesti pk-yrityksille) sekä kohdistamalla päästökauppajärjestelmien tuloja ja innovaatiorahastoja sähköistämishankkeisiin.

Raportissa korostetaan myös, miten tärkeää on luoda vahvat paikalliset markkinat, joihin kuuluu sähköistämisen sääntely uusissa rakennuksissa ja teollisissa prosesseissa, lämpöpumppujen ja sähköajoneuvojen nopean käyttöönoton tukeminen sekä prosumer-aloitteiden edistäminen.

Lisäksi paikallisen kehityksen edistäminen on varmistettava tukemalla vastuullisia julkisia hankintoja, nopeuttamalla standardointia ja osoittamalla erityistä tukea eurooppalaiselle innovaatiolle ja valmistukselle. Toimien avulla voidaan varmistaa, että sähköistämisen talous- ja työllisyyshyödyt toteutuvat koko mantereella.