Suomella hyvä mahdollisuus Pohjoismaiden ensimmäisen fuusioreaktorin sijoituspaikaksi

Fuusioenergiaa on pitkään pidetty ratkaisuna yhteiskunnan keskeisiin haasteisiin kuten fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen ja kasvavan energiantarpeen tyydyttämiseen. Nyt fuusioteknologia on Pohjoismaissa askeleen lähempänä toteutumista.

Novatron Fusion Group (NFG) - ainoa yksityinen fuusioenergiayhtiö Pohjoismaissa -kehittää magneettiseen peiliin perustuvaa fuusioreaktorikonseptia, jonka tavoitteena on luoda kaupallisesti kannattava ja kustannustehokas puhtaan energian lähde. Päätöksenteon tueksi NFG tilasi VTT:ltä selvityksen mahdollisista pilottifuusioreaktorin sijoituspaikoista neljässä Pohjoismaassa.

Raportin tutkimustulokset esiteltiin 20. lokakuuta Espoossa järjestettävässä Nordic Fusion Forum -tapahtumassa. Tilaisuudessa puhuva Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala korosti, että fuusioteknologian läpimurrot ovat käymässä toteen.

- Läpimurrot fuusioteknologiassa eivät ole enää pelkkää teoriaa. Digitalisaation ja tekoälyn hyödyntäminen on varmasti auttanut, mutta ennen kaikkea olemme päässeet näin pitkälle tutkijoiden ja insinöörien kovan työn ja päättäväisyyden ansiosta, Multala sanoi.

VTT:n analyysissa tarkasteltiin sääntelyyn, ympäristökysymyksiin sekä operatiivisiin ja yhteiskunnallisiin tekijöihin liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia kussakin maassa.

- VTT on tehnyt erinomaista työtä toimittamalla perusteellisen raportin, jossa on selkeä ja käytännönläheinen tiekartta konseptista rakentamiseen. Rajat ylittävä yhteistyö, lainsäädäntöuudistukset ja fuusiostrategioiden kehittäminen ovat avainasemassa pohjoismaisen fuusioekosysteemin vauhdittamiseksi, sanoi Novatron Fusion Groupin toimitusjohtaja Peter Roos. 

VTT:n tutkimusryhmän johtaja Markus Airila kertoo, että lupaavimmat sijainnit fuusioreaktorille löytyvät jo olemassa olevilta teollisuusalueilta, joissa on hyvät liikenneyhteydet.

- Satamien ja tutkimuskeskittymien läheisyys sekä raskaan liikenteen maayhteydet ovat sopivimpien paikkojen tärkeimpiä ominaisuuksia, Airila sanoo.

Tutkimuksen mukaan lupaavimmat alueet pilottifuusioreaktorille ovat:

1. Suomessa pääkaupunkiseutu noin 50 kilometrin säteellä Helsingistä 
2. Ruotsissa Tukholman ja Nyköpingin välinen alue
3. Kööpenhaminan ja Malmön metropolialue Tanskan ja Ruotsin rajalla

Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin noin kymmenen toissijaista sijoituspaikkaa, jotka jakautuvat kaikkien neljän maan kesken.

Fuusioenergialla on vielä selvitettävänään tiettyjä sääntelyn esteitä. Maiden sääntely-ympäristöjä vertailleessa tutkimuksessa todetaan, että Suomen lainsäädäntö on tässä suhteessa kehittyneintä ja Ruotsi seuraa tiiviisti perässä.

Suomi uudistaa parhaillaan ydinenergialakiaan, mikä yksinkertaistaa lupaprosessia ja vähentää esteitä pilottifuusiokohteille. Muutosten odotetaan astuvan voimaan vuonna 2027.

- Samankaltaista lähestymistapaa noudattamalla muut Pohjoismaat vahvistaisivat asemaansa kansainvälisellä fuusiosektorilla, VTT:n Markus Airila sanoo.

Maat, joilla on oma fuusiostrategia ja erillinen lainsäädäntö fuusiolle ja fissiolle, ovat laitosten kehittäjille houkuttelevampia, sillä ne vähentävät ei-teknisiä riskejä.

Ruotsilla on vakiintunut ydinenergialainsäädäntö, jota sovelletaan nimenomaisesti myös fuusioreaktoreihin. Sääntely on kuitenkin edelleen laajasti fissioon keskittyvää. Tanskassa ja Norjassa taas toimitaan vanhemman sääntelyn mukaan, jossa fuusioenergiaa ei mainita erikseen. Tämä luo epävarmuutta menettelytapojen ja poliittisen päätöksenteon suhteen.

Airilan mukaan tutkimuksen havainnot osoittavat, että Pohjoismaat ovat valmiita johtamaan fuusioenergian kehitystä eteenpäin.

- Kansallisten viranomaisten, teollisuuden ja paikallisten yhteisöjen tiiviillä yhteistyöllä ensimmäiset fuusioprojektit voivat toteutua nopeammin kuin moni odottaa, Markus Airila sanoo. 

Airilan mukaan vaikka kilpailukykyisen energiantuotannon saavuttaminen on edelleen suuri haaste, fuusiolaitos tuo ympärilleen paljon yhteiskunnallista hyötyä kuten asiantuntijoiden työpaikkoja ja kysyntää vaativalle teknologialle, jota voidaan siirtää muihinkin sovelluksiin. Jos fuusioteollisuuden kasvu maailmalla jatkuu ennustetusti, tästä syntyy erittäin merkittäviä vientimahdollisuuksia.

Projektin seuraavassa vaiheessa tuotetaan yksityiskohtaiset ja paikkakohtaiset selvitykset laitoksesta kiinnostuneiden pohjoismaisten sidosryhmien ja teollisuuskumppanien kanssa. Tuolloin mahdollisia sijoituskohteita tarkennetaan maanomistuksen, paikallisen halukkuuden ja teknisen toteutettavuuden perusteella.

Energiayhtiö St1 ilmoitti keväällä 2025 sijoittaneensa 13 miljoonaa euroa Novatron Fusion Groupiin tukeakseen energiasiirtymää Pohjoismaissa.

- Novatron Fusion Group vauhdittaa puhtaan energian läpimurtoa, ja olemme ylpeitä voidessamme tukea tätä kehitystä pitkäjänteisesti. Tämän raportin havainnot nostavat esiin Pohjoismaiden konkreettiset mahdollisuudet globaalissa fuusiokehityksen kilpailussa. Olemme sitoutuneet turvallisen, fossiilivapaan energian edistämiseen ja haluamme olla mukana rakentamassa Pohjoismaiden välistä, yhteistyöhön perustuvaa fuusioekosysteemiä, sanoo St1:n toimitusjohtajaHenrikki Talvitie.