Suomi teki uuden ennätyksen eurooppalaisten patenttihakemusten määrässä

Suomalaiset yritykset ja keksijät jättivät viime vuonna ennätykselliset 3 457 eurooppalaista patenttihakemusta, käy ilmi Euroopan patenttiviraston (EPO) tänään julkaisemasta Technology Dashboard 2025 -raportista (aiemmin Patent Index). Suomesta tehdyt hakemukset kasvoivat 44,0 % vuonna 2025 verrattuna vuoteen 2024, mikä on suurin kasvu EPO:n 30 suurimman alkuperämaan joukossa. Suomi nousi EU:ssa 6. sijalle (vuoden 2024 8. sijalta) ja maailmanlaajuisesti 12. sijalle.

Väestömäärällä korjattuna Suomi sijoittui toiseksi eurooppalaisten patenttihakemusten määrässä miljoonaa asukasta kohti, mikä korostaa sen asemaa dynaamisena innovaatiokeskuksena.

EPO vastaanotti vuonna 2025 yhteensä 201 974 patenttihakemusta, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Kasvu oli 1,4 % vuoteen 2024 verrattuna. EPO:n jäsenmaista tulevien hakemusten määrä kasvoi 0,4 %, kun taas Euroopan ulkopuolelta tulevien hakemusten määrä kasvoi 2,1 %. Maailmanlaajuisesti Yhdysvallat pysyi suurimpana alkuperämaana, jota seurasi Saksa, kun taas Kiina nousi ensimmäistä kertaa kolmanneksi. Hakemukset Kiinasta kasvoivat 9,7 %, ja myös Korean tasavalta kirjasi voimakasta kasvua (+9,5 %). Patenttihakemukset ovat varhainen indikaattori yritysten tutkimus- ja kehitysinvestoinneista.

- Patenttihakemusten ennätysmäärä korostaa Euroopan innovaatiokykyä ja sen vetovoimaa globaalina teknologiamarkkinana, sanoo EPO:n pääjohtaja António Campinos.

Campinosin mukaan Technology Dashboard 2025 seuraa eri teollisuudenalojen edistymistä ja puutteita, mikä auttaa Euroopan päätöksentekijöitä tunnistamaan painopistealueet ja kohdentamaan toimet ja investoinnit teknologisen itsemääräämisoikeuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. 

- Yhtenäinen patentti on jo poistamassa esteitä ja nopeuttamassa siirtymistä kohti entistä integroidumpaa eurooppalaista innovaatiomarkkinaa markkinoille, tarvitaan jatkuvaa keskittymistä erityisesti strategisiin sektoreihin, kuten tekoälyyn, puolijohteet, terveys ja kvanttiteknologia.

EPO:ssa tietotekniikka oli vuonna 2025 suurin patenttihakemusten ala, mikä johtui tekoälyyn liittyvien keksintöjen jatkuvasta kasvusta. Digitaalinen viestintä oli toisella sijalla ja yksi nopeimmin kasvavista aloista, mikä johtui erityisesti mobiiliverkkoteknologian kehityksestä ja 6G-tekniikan kehittämiskilpailusta. Patenttihakemukset lisääntyivät myös sähkölaitteiden, energiateknologian ja akkujen alalla. Sen sijaan joillakin terveydenhuoltoon liittyvillä aloilla, kuten lääke- ja bioteknologiassa, hakemusten määrä laski hieman.

Suomessa digitaaliteknologia oli patenttihakemusten pääasiallinen veturi. Digitaalisen viestinnän hakemukset yli kaksinkertaistuivat vuonna 2025, ja myös televiestintätekniikan hakemukset kasvoivat merkittävästi. Suomi oli vuonna 2025 digitaalisen viestinnän alalla neljänneksi suurin hakija maailmassa, mikä tekee siitä ainoan teknologia-alan, jolla maa on maailmanlaajuisesti johtavien joukossa. Suomalaiset innovaattorit lisäsivät hakemuksia myös muilla aloilla, kuten tietotekniikassa, jossa tekoäly ja kehittyvä kvanttiteknologia kasvoivat voimakkaasti.

Suomalaisten hakemusten jyrkkä kasvu johtui suurelta osin Nokiasta. Vuonna 2025 yhtiö jätti 2 242 eurooppalaista patenttihakemusta, mikä on 89,4 % enemmän kuin vuonna 2024. Tämä kasvu nosti Nokian EPO:n hakijarankingissa viidenneksi, kun se edellisenä vuonna oli 12. sijalla. Nokia vastaa nyt lähes 65 %:sta kaikista Suomesta peräisin olevista eurooppalaisista patenttihakemuksista. Nokian patenttihakemusten kasvu heijastaa yrityksen merkittäviä investointeja tutkimukseen ja kehitykseen. Digitaalisessa viestinnässä Nokia on nyt 3. Huawei:n ja Qualcommin jälkeen, mutta edellä Ericssonia, Samsungia ja LG:tä (nousu 5. sijalta vuonna 2024).

Muita johtavia suomalaisia hakijoita ovat Kone, Stora Enso, Valmet ja Metso. Espoossa sijaitseva IQM Quantum Computers on neljänneksi suurin kvanttiteknologian hakija vuonna 2025 Fujitsun, Alphabetin ja Microsoftin jälkeen. Tutkimusorganisaatiot, kuten VTT Teknologian tutkimuskeskus, ovat myös tärkeässä roolissa maan innovaatioekosysteemissä.

Patenttitoiminta Suomessa keskittyy edelleen voimakkaasti pääkaupunkiseudulle. Helsingin-Uudenmaan alueelta tehtiin vuonna 2025 yhteensä 2 971 hakemusta, mikä vastaa lähes 86 % kaikista Suomesta tehdyistä hakemuksista. Alue sijoittui kuudenneksi EU:n alueiden joukossa ja 14. sijalle maailmanlaajuisesti eurooppalaisten patenttihakemusten määrässä. Espoo kuuluu maailman kymmenen aktiivisimman patenttihakemusten tekijän joukkoon ja sijoittuu neljänneksi Euroopassa.

Vuonna 2023 käyttöön otettu yhtenäinen patentti on nopeasti nousemassa Euroopan innovaatioekosysteemin kulmakiveksi. Vuonna 2025 yhtenäistä vaikutusta haettiin yli neljäsosalle kaikista EPO:n myöntämistä eurooppalaisista patenteista.

Suomalaisilla patentinhaltijoilla yhtenäisen patentin käyttöaste oli 38,1 % ja hakemuksia tehtiin 573 vuonna 2025, mikä on hieman alle EU:n keskiarvon (40,7 %), mutta yli maailmanlaajuisen keskiarvon (28,7 %).