Joulukuun alussa tapahtui Kuopiossa autokorjaamolla onnettomuus, jossa työvirhe johti sitkeään akkupaloon. Tapauksesta uutisoi tuoreeltaan Savon Sanomat (3.12. iltapäivällä, 3.12. illalla, 5.12.). Savon Sanomien mukaan korjattavan auton akku oli syttynyt tuleen kesken korjauksen, pelastuslaitos sammutti akkupalon ja auto siirrettiin ulos jäähtymään. Akun palaminen jatkui pari tuntia syttymisen jälkeen ja sitä jouduttiin jäähdyttelemään uudelleen. Illalla auto upotettiin veteen sammutuskontissa. Uutisissa ei käsitelty palon syytä eikä yrityksen edustaja kommentoinut sitä Savon Sanomille.

Tapahtumainkulku selviää kuitenkin työsuojeluviranomaisen tarkastusraportista.

Työsuojeluviranomainen tutki onnettomuuden

Aluehallintoviraston (1.1.2026 alkaen Lupa- ja valvontavirasto) työsuojelun vastuualue suoritti korjaamolle tarkastuksen, koska siellä oli tapahtunut pelastuslaitoksen tehtävään johtanut onnettomuus. Tapahtuman seurauksena 11 työpaikan työntekijää oli altistunut myrkyllisille savukaasuille.

Raportin mukaan onnettomuus tapahtui, kun auton latausyksikön (ICCU, Integrated Charge Control Unit) kiinnityspultteja yritettiin poistaa poraamalla. Kyseisen yksikön viat ovat tunnettu ongelma ja niistä kerrotaan esimerkiksi InsideEVs-verkkolehden artikkelissa. ICCU sijaitsee ajoakun päällä.

Tarkastusraportin mukaan auto oli tehty jännitteettömäksi ja siitä oli purettu takapenkkirivi ja lattiamatto. Mekaanikko oli irrottanut viallisen ICCU-yksikön. Kun hän oli asentanut uutta yksikköä, yksi kiinnityspultti oli katkennut. Tämän vuoksi ehjä yksikkö oli irrotettava ja kun mekaanikko oli irrottanut muita kiinnityspultteja, toinenkin pultti oli katkennut. Hän oli saanut toisen katkenneen pultin lukkopihdeillä pois, mutta toinen pultti oli katkennut niin syvältä, että sitä ei voinut kaivaa pois. Mekaanikko oli porannut pulttiin reiän ja kokeillut irrottaa pulttia vastakierretapilla, mutta pultti ei ollut irronnut. Hän oli porannut pultin läpi 3 mm ja 5 mm terillä. Kun mekaanikko oli alkanut porata 7 mm terällä, lähes välittömästi katkennut pultti ja pora nytkähtivät alas osuen auton ajoakkuun. Tästä oli syntynyt ajoakun oikosulku ja savua oli tullut runsaasti. Korjaamohalli oli tyhjennetty ja soitettu palokunta.

Pultit liian kireälle

Onnettomuuden siemenet kylvettiin, kun mekaanikko oli käyttänyt kiinnityspulttien avaamiseen ja kiristämiseen paineilmatoimista pulttikonetta, jolloin pultit ovat todennäköisesti kiertyneet liian tiukalle ja sen seurauksena katkenneet. Autonvalmistaja ohjeistaa irrotus- ja asennusohjeessaan ICCU:n kiinnityspulttien kiinnityksen vääntömomentiksi 7,8 - 11,8 Nm. Turvallinen tapa saavuttaa oikea vääntömomentti olisi kiertää pultit kiinni käsin ja sitten varmistaa oikea vääntömomentti momenttiavaimella.

Valmistajan ohjeissa ei kuitenkaan varoiteta erikseen pulttien käsittelyyn liittyvistä vaaroista. Tarkastusraportissa viranomainen ohjeistaakin, että työnantajan on valittava ja opastettava työntekijöiden käyttöön kyseiseen työhön ja työolosuhteisiin sopiva sekä turvallinen työmenetelmä.

Myös uusin SFS 6002:2025 -työturvallisuusstandardi vaatii, että odotettavissa olevista vaaratilanteista, kuten korkeajännitekaapelin kytkemisestä väärien liitinten väliin aiheutuvasta oikosulusta, on ohjeissa varoitettava erikseen ja työ on suunniteltava niin, että työntekijän virheellisen toiminnan aiheuttama riski on hyväksyttävällä tasolla.

Vaaraa ei tunnistettu

Välitön syy onnettomuuteen oli vaarallinen työtapa. Mekaanikko ei tunnistanut työtapaan liittyvää vaaraa.

Tarkastusraportin mukaan korjaamon työsuojelun toimintaohjelma oli 13 vuotta vanha, eikä ollut enää ajan tasalla. Työpaikan vaarojen selvityksessä ja riskien arvioinnissa ei oltu huomioitu sähköautojen korkeajänniteakkujen aiheuttamia vaaroja ja riskejä. Myöskään työpaikan pelastussuunnitelmassa ei oltu huomioitu sähköautojen korkeajänniteakkujen aiheuttamia vaaroja ja erityistoimenpiteitä esimerkiksi tulipalotilanteessa. 

Valmistajan korjausohjeissa ei ole ohjetta katkenneen pultin käsittelyyn. On täysin realistista, että tapahtumat korjaamolla eivät aina mene valmiin käsikirjoituksen mukaan. Tällöin tulisikin rauhoittaa tilanne ja miettiä yhdessä, mitä vaaroja tilanteen ratkaisemiseen liittyy ja kuinka työ tehdään turvallisesti.

Lopuksi: kaikki tekevät joskus virheitä, mutta älkää toistako tätä virhettä

Työtapaturmista kertovien artikkeleiden tarkoitus ei ole ilkkua tai yllyttää ilkkumaan tapaturmalle, vaan levittää tietoa vaarasta jotta samaa tai samankaltaista tapaturmaa ei satu enää uudelleen. Jokainen tekee joskus virheitä. Tällä kertaa virhe johti hankalasti sammutettavaan tulipaloon. On inhimillistä, että mekaanikko ei tunnistanut vaaraa – eihän vastaavaa tapaturmaa ole aiemmin sattunut. Se ei ole tyhmyyttä. Jos tämän artikkelin lukemisen jälkeen joku tekee saman virheen, se on tyhmyyttä.

Porakoneen käyttö ajoneuvon korjaamisessa on toki aina riskin sisältävää työtä. Onnettomuuden voi aiheuttaa myös poraamalla polttoaineletkuun tai -säiliöön. Ennen porakoneen käyttöä tulisikin aina tehdä pikariskienarviointi siitä, mihin pora voi osua ja mitä siitä voi seurata. Sama pätee yleisellä tasolla kaikkiin tilanteisiin, jossa tapahtuu jotain yllättävää tai ohjeistamatonta.

Työvirheestä johtuva akkupalo on harvinainen

Sähköautojen akkupalot johtuvat yleensä akun sisäisestä viasta. Aivan tarkka syy ei tyypillisesti selviä palontutkinnassa, koska akku palaa siihen kuntoon että tarkka syy ei selviä. Asiaa voisi edesauttaa, jos auto keräisi talteen tiedot kennojännitteistä ja -lämpötiloista ja lähettäisi ne valmistajan pilvipalveluun ennen kuin auto tuhoutuu. Käytännössä tämä pitäisi kirjata tyyppihyväksyntämääräyksiin, kuten myös se, että nämä tiedot pitäisi toimittaa palon jälkeen viranomaiskäyttöön. Akunhallintajärjestelmä valvoo kennojännitteitä muutenkin, joten tämän toteuttaminen ei vaatisi kuin pätkän koodia.

Vuonna 2022 asentajan tekemän virhekytkennän seurauksena yksi kennoista lämpöryntäsi ja syöksi ulos kaksimetrisen liekin. Varsinaista tulipaloa ei kuitenkaan syttynyt ja tilanne oli nopeasti ohi, asentajan ripeän toiminnan ansiosta. Marraskuussa 2025 taas tapahtui sähköbussin huoltotyössä onnettomuus, kun asentaja kytki johdon väärään liittimeen, mistä seurasi oikosulku. Tässä onnettomuudessa akut eivät syttyneet, mutta asentaja oli vaarassa suuren valokaarienergian takia. Molemmissa tapauksissa akun suunnitteluratkaisu myötävaikutti ratkaisevasti onnettomuuden syntyyn: johto oli helposti kytkettävissä väärään liittimeen.

Vesa Linja-aho

Artikkelin kirjoittaja on kokenut sähköturvallisuusasiantuntija ja -kouluttaja ja vapaa tekninen journalisti