Pääsisältö

Varsinais-Suomen sähköverkon kapasiteettihaasteet on ratkaistava

2.10.2025

Energiamurros etenee vauhdilla, ja teollisuuden uudistumistarpeet kasvattavat sähkönsiirron kantaverkon kuormitusta. Ilman ripeitä verkkoinvestointeja Suomi voi jäädä paitsi vihreän siirtymän tarjoamista mahdollisuuksista ja teollisuuden investoinneista.
Turun kauppakamari ja Varsinais-Suomen liitto esittävät viittä konkreettista toimenpidettä kapasiteettiongelmien ratkaisemiseksi.

Sähkön kysyntä kasvaa erityisesti Etelä-Suomessa, missä investointipullonkaulat ovat jo näkyvissä. Fingridillä on Varsinais-Suomea koskeva kehityssuunnitelma vuoteen 2033 asti, mutta investointisyklit ovat pitkiä. Esimerkiksi alueelle keskeinen uusi 400 kilovoltin Lieto–Raisio–Naantali-voimalinja valmistuu vasta vuonna 2031.

Alueen merkittävimmät energiaintensiiviset investoinnit liittyvät vihreän vedyn jalostamiseen Naantalin jalostamoalueella. Kantaverkon kapasiteetti ei kuitenkaan riitä, sillä hankkeiden energiantarve alkaa jo vuonna 2029. Fingrid on yhdessä paikallisten verkkoyhtiöiden kanssa kehittänyt väliaikaisia ratkaisuja. Maakunnan näkökulmasta myös Raisio–Uusikaupunki–Rauma-kantaverkon peruskunnostus 400 kilovoltin yhteydeksi tulisi käynnistää pikaisesti.

Jakeluverkkoyhtiöiden investointikykyä puolestaan rajoittaa Energiaviraston nykyinen valvontamalli. Verkkoinfran arvonmääritys ja sitä kautta mahdollinen investointien katto eivät vastaa nykytilannetta, mikä hidastaa investointien toteutumista. Huipputehon tarvetta lisäävät muun muassa erikokoiset akkujärjestelmät.

Luvitusprosessien hitaus on toinen merkittävä este. Vaikka vihreän siirtymän yksittäisten investointikohteiden lupamenettelyjä on kevennetty, verkkoinfran osalta näin ei ole tehty. Ympäristövaikutusten arviointiin on kohdennettu lisää resursseja, mutta työ- ja elinkeinoministeriön lunastuslupamenettelyt ovat verkkoinvestointien osalta ruuhkautuneet.

Lainsäädäntö kaipaa myös päivitystä. Ahvenanmaan pohjoispuolelle suunnitellaan suuria merituulivoimahankkeita, mutta nykyisen lainsäädännön puitteissa niiden tuottamaa sähköä ei voida liittää suoraan Manner-Suomen kantaverkkoon. Varsinais-Suomessa sähköntarve on suuri, mutta maatuulivoiman tuotantomahdollisuudet ovat rajalliset. Lähellä tuotettu merituulivoima olisi elintärkeää Varsinais-Suomelle ja koko Etelä-Suomen kulutuskeskittymille.

Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmä kokoontui maanantaina 29. syyskuuta keskustelemaan sähköverkon pullonkauloista Varsinais-Suomen liiton ja Turun kauppakamarin kutsumina. Paikalla olivat kansanedustajat Saku Nikkanen (sdp), Pauli Aalto-Setälä (kok.), Mauri Kontu (kesk) ja Aki Lindén (sdp). Mukana tilaisuudessa olivat myös Turku Energia, Naantalin voimalaitos, Green North Energy sekä Teknologiateollisuus ry.

Kiireelliset toimenpiteet Varsinais-Suomen sähköverkon pullonkaulojen ratkaisemiseksi:

  • Fingridin kantaverkon investointeja tulee jouduttaa ja Etelä-Suomen verkko-osuuksia priorisoida.
  • Energiaviraston valvontamalli tulee päivittää infran ja investointien arvon määrittelyn osalta.
  • Vihreän siirtymän kevennettyä ja nopeutettua sijoittamisen ja luvituksen menettelyä tulee harkita sovellettavaksi myös sähkön verkkoinfralle.
  • Lunastuslupamenettelyihin tulee osoittaa lisää resursseja.
  • Selvityshanke lainsääntökehikon päivittämiseksi ja Ahvenanmaan aluevesillä tuotetun sähkön liitännän mahdollistamiseksi tulee perustaa kiireisenä työ- ja elinkeinoministeriön alle.