Mitä enemmän ikää on, sitä enemmän muutos herättää huolta. Yli 60-vuotiaista peräti 76 prosenttia on huolissaan digipalveluiden saavutettavuudesta. Nuoremmat ei ole asiasta ihan yhtä huolissaan, kyselyssä 18–29-vuotiaista suomalaisista asiasta huolta kantaa kuitenkin lähes puolet (48 %). 

- Pelkkä palveluiden digitalisointi ei riitä, vaan erityisesti vanhemmalle väestölle tulee tarjota koulutusta ja tukea. On tärkeää, että Suomeen rakennetaan kattavia ja toimivia yhteyksiä, jotta kaikilla olisi samanlaiset mahdollisuudet palveluiden käyttöön. Riittävän kattavan infran rakentamiseen tarvitaan sekä yksityistä että julkista rahoitusta, toteaa Valokuitusen toimitusjohtaja Heikki Kaunisto.  

Vahva enemmistö (88 %) suomalaisista pitää toimivia tietoliikenneyhteyksiä Suomen nykyisen ja tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta tärkeänä. Teknologialla ja tekoälyllä voidaan tulevaisuudessa tehostaa ja sujuvoittaa digitaalisia sote-palveluja.  

- Tekoäly voi madaltaa digitaalisten sote-palvelujen käyttöönoton kynnystä. Tulevaisuudessa kansalaisten käytössä voisi olla vaikka palvelu, jolle voi suullisesti kertoa terveyshuolet ja tekoäly hoitaa asioinnin tietoturvallisesti puolestasi, Kaunisto pohtii.  

Digipalveluiden lisääntyminen herättää huolta, mutta toisaalta Suomi on myös hyötynyt kehityksestä. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on lokakuussa arvioinut, että hyvinvointialueiden talous on parantunut osin digitalisaation ansiosta.  

- Digipalveluiden laajentuminen lisää elinvoimaa ja ihannetilanteessa mahdollistaa sujuvan digiarjen toteutumisen kaikkialla maassamme. Hyvien ja luotettavien yhteyksien avulla voimme lisätä palveluiden toimivuutta tasapuolisesti, Kaunisto toteaa.