1980‑luvulla öljykriisi iski suoraan kotiin – nyt vaikutus tulee “takakautta”

Hormuzinsalmen tapahtumat puhuttavat bensapumpulla meillä ja maailmalla. Suomi ja koko Eurooppa ovat mukana Lähi-idän kriisissä erityisesti globaalin öljy- ja LNG-markkinan kautta.

- Tilanne voisi olla Suomessa vielä paljon pahempi. Moni muistaa, miten esimerkiksi 1980-luvulla öljyshokit iskivät suoremmin ihmisten arkeen. Monessa kotitaloudessa oli öljylämmitys ja liikenteen polttoaineenkulutus oli selvästi suurempaa. Lisäksi sähköautojen tai lämpöpumppujen kaltaisia vaihtoehtoja ei ollut saatavilla, muistuttaa Vattenfallin sähkömarkkina-asiantuntija Peter Strandberg.

Nyt valtaosa pientaloista lämpiää sähköllä, lämpöpumpuilla tai niiden yhdistelmillä. Öljylämmitys löytyy enää noin 10 prosentista pientaloja.  

1980-luvulla öljy kattoi noin 46–48 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta, nyt lukema on tippunut 22 prosenttiin.

- Sähkömarkkinoilla hinta määräytyy usein niin sanotun viimeisen tarvittavan tuotantomuodon mukaan. Eli jos halpoja tuotantomuotoja ei ole enää tarjolla, on pakko tuottaa sähköä kalliimmilla tuotantotavalla kuten kaasulla, hiilellä tai öljyllä, selventää Strandberg.

Usein ”viimeinen tuotantomuoto” Euroopassa on yhä kaasu, jolloin kaasun hinnan ja volatiliteetin nousu voi siirtyä sähkön hintaan. Suomessa ja muualla Pohjoismaissa altistus on pienempi, koska sähköntuotanto perustuu lähes kokonaan fossiilivapaisiin tuotantomuotoihin eli vesi-, ydin- ja tuulivoimaan.

- Täysin riippumattoman saari Suomi ei tässäkään asiassa ole. Hintapiikit voivat heijastua meille siirtoyhteyksien ja yhteismarkkinan kautta. Etenkin jos kaasu on Saksassa mukana hinnanmuodostuksessa, sanoo Strandberg.

Strandbergin mukaan Lähi-idän tilanne näkyy tällä hetkellä pörssisähkön hinnassa ennen kaikkea suurina hintavaihteluina.

- Näimme huhtikuussa sekä kunnon hintapiikkejä että negatiivisia vartteja. Kokonaisuutena kuukausi oli kohtalaisen edullinen, pörssisähkön kuukausikeskiarvohinta jäi alle 7 snt/kWh.

Tilanne on nyt parempi kuin 2020-luvun alussa viimeisimmän energiakriisin aikaan. Euroopan energiajärjestelmä on monipuolistunut ja uusiutuvan energian tuotanto on kasvanut. Suomessakin on investoitu tuulivoimaan erittäin paljon 2020-luvun alun jälkeen. Näin kaasu on mukana hinnanmuodostuksessa entistä harvemmin. Vuonna 2020 sähkön hinta määräytyi kaasun hinnan mukaan yli 72 % tunneista, kun vuonna 2024 kaasu vaikutti sähkön hintaan alle 40 % tunneista.

Tutustu sähkömarkkinakatsaukseen: Vattenfallin sähkömarkkinakatsauksessa Vattenfallin asiantuntijat selventävät ajankohtaisia sähkömarkkina-aiheita. Tällä kertaa pureudumme Lähi-idän tilanteen aiheuttamaan uuteen energiakriisiin. Lue koko artikkeli täältä: Sähkömarkkinakatsaus 4/2026 | Vattenfall