Datakeskusmarkkina siirtyi tekoälyaikaan

18.8.2026

Euroopan datakeskusmarkkina on siirtynyt vaiheeseen, jota alan toimijat kuvaavat tekoälyvetoiseksi hyperkasvuksi. Tekoälyn lisääntyvä käyttö kasvattaa laskentatehon, energian ja uuden infrastruktuurin tarvetta ennennäkemättömällä vauhdilla.

- Tekoäly muuttaa datakeskuksia perustavanlaatuisesti. Kuormat kasvavat nopeasti, tehotiheydet moninkertaistuvat ja samalla koko infrastruktuurin suunnittelu muuttuu, sanoo Schneider Electricin Pohjoismaiden ja Baltian Secure Power -yksiköstä vastaava johtaja Stella Diesen.

Aiemmin datakeskukset suunniteltiin tyypillisesti 8–12 kW:n räkkitehoille. Nyt tekoäly-ympäristöissä tarvitaan jo 30–80 kW:n kapasiteettia, ja kaikkein vaativimmissa ratkaisuissa yksittäinen räkki voi kuluttaa yli 150 kW.

- Vanhojen datakeskusten päivittäminen uusiin tehovaatimuksiin ei ole yksinkertaista. Käytännössä sekä sähkönjakelu että jäähdytys voidaan joutua rakentamaan kokonaan uudelleen, Diesen kertoo.

Kasvavat tehot nostavat myös jäähdytyksen merkityksen uudelle tasolle. Perinteinen ilmajäähdytys ei enää yksin riitä kaikkein tehokkaimmissa tekoäly-ympäristöissä, vaan rinnalle tarvitaan nestejäähdytysratkaisuja.

Datakeskusten kasvun suurin haaste Euroopassa liittyy sähkön saatavuuteen. Alan tutkimusten mukaan jo 67 prosenttia toimijoista pitää sitä merkittävimpänä kasvun esteenä.

- Sähkö on noussut tärkeimmäksi datakeskusten sijaintia määrittäväksi tekijäksi. Haaste ei ole vain energian määrä, vaan myös se, kuinka nopeasti uutta kapasiteettia saadaan verkkoon, Stella Diesen sanoo.

Joissakin Euroopan maissa uusien verkkoliityntöjen odotusajat voivat venyä jopa yli kymmeneen vuoteen. Samalla investointeja ohjautuu yhä enemmän alueille, joissa sähköä ja uusiutuvaa energiaa on hyvin saatavilla.

- Suomessa tilanne on monia muita Euroopan maita parempi. Meillä on vakaa sähköverkko, kasvava uusiutuvan energian tuotanto ja viileä ilmasto, joka tukee energiatehokasta jäähdytystä, Diesen toteaa.

Datakeskusten rooli energiajärjestelmässä on myös muuttumassa. Tulevaisuudessa ne eivät ole vain suuria sähkönkuluttajia, vaan aktiivisia energiaverkon toimijoita eli niin sanottuja prosumereita.

- Datakeskukset voivat osallistua sähköverkon tasapainottamiseen esimerkiksi kysyntäjouston, energiavarastojen ja oman energiantuotannon avulla. Samalla energiankäyttöä optimoidaan jatkuvasti, Diesen kertoo.

Tavoitteena onkin, että datakeskukset tukevat energiaverkon toimintaa sen sijaan, että ne vain kasvattaisivat kuormitusta

Datakeskusmarkkinan nopea kasvu näkyy myös osaajatarpeessa. Alan tutkimuksissa noin puolet toimijoista kertoo vaikeuksista löytää riittävästi osaavaa työvoimaa.

- Datakeskuksissa tarvitaan nyt uudenlaista yhdistelmäosaamista, jossa yhdistyvät sähkö, automaatio, jäähdytys, ohjelmistot ja tekoäly. Osaajatarve kasvaa erittäin nopeasti, Diesen sanoo.

– Datakeskuksissa tarvitaan nyt uudenlaista yhdistelmäosaamista, jossa yhdistyvät sähkö, automaatio, jäähdytys, ohjelmistot ja tekoäly. Osaajatarve kasvaa erittäin nopeasti, sanoo Schneider Electricin Pohjoismaiden ja Baltian Secure Power -yksiköstä vastaava johtaja Stella Diesen.