Fingrid ehdottaa uudistuksia kantaverkkomaksujen rakenteeseen

Ehdotetussa maksu-uudistuksessa muuttuisi liittymismaksun rakenne siten, että nykyisen kaltaisen suoran kantaverkon liittymismaksun lisäksi otettaisiin käyttöön alueellinen liitynnän tehomaksu. Tarkoituksena on luoda taloudellisia kannusteita sille, että uudet liitynnät sijoittuvat kantaverkon toiminnan kannalta optimaalisesti ja toisaalta lisätä aiheuttamisperiaatteen mukaisesti uusien liittyjien maksuosuutta liityntöjensä aiheuttamista verkon vahvistustarpeista. Käytännössä malli tarkoittaisi lisämaksua silloin, jos liitetään tuotantopainotteiselle alueelle lisää tuotantoa tai kulutuspainotteiselle alueelle lisää kulutusta. Kulutuksen ja tuotannon suhteen alueellisesti tasapainoinen verkko vähentää verkkoinvestointien tarvetta sekä osaltaan edistää Suomen pysymistä yhtenä tarjousalueena.

Toinen ehdotettu uudistus on joustavan kantaverkkopalvelun käyttöönotto. Uudistunut malli olisi tarkoitettu sekä nykyisille asiakkaille että uusille liittyjille, joilla on mahdollisuus ennakkoon sovituissa tilanteissa joustamalla tukea kantaverkon siirtojen hallintaa. Mallissa joustosta korvattaisiin maksamalla kiinteä asiakkaan kulutus- tai tehomaksuun sidottu hyvitys. Joustava kantaverkkopalvelu sopii mallina hyvin esimerkiksi nopeasti yleistyneille sähkökattiloille.

Kolmantena uudistuksena Fingrid ehdottaa joustavien liityntöjen ottamista käyttöön pysyvänä ratkaisuna. Joustava liityntä on nykyisinkin käytössä oleva ratkaisu, jossa liittyessä on sovittu tilapäisesti liitynnän rajoituksista paikallisissa vika- tai ylikuormitustilanteissa, jotta liittyminen olisi mahdollista nopeutetulla aikataululla. Tästä asiakkaat eivät ole saaneet erillistä taloudellista hyvitystä. Uudessa ehdotuksessa tämä tilapäinen ratkaisu voidaan sopia jäävän myös pysyväksi ja siitä hyvitetään asiakasta taloudellisesti.

Lisäksi Fingrid on valmistellut sähkövarastoilta perittävää sähkövaraston tehomaksua, joka on verrattavissa voimalaitoksen tehomaksuun. Tähän asti sähkövarastoja on ollut vielä vähän, mutta nyt sekä hankkeiden määrä että koko on selvässä nousussa.

Uudistuksen takana ovat sähköjärjestelmän nopea muutos ja kantaverkon siirtojen hallinnan kasvavat tarpeet. Kantaverkossa sähköä siirretään nyt ja tulevaisuudessa aikaisempaa enemmän ja pitempiä matkoja, kun vihreän siirtymän myötä rakennettu uusiutuva sähkön tuotanto sijoittuu kauemmas sähkön kulutuksesta kuin mitä poistuva polttamiseen perustuva tuotanto on ollut. Samaan aikaan kantaverkon siirtojen hallinta on aiempaa paljon monimutkaisempaa.

Verkon vahvistamisen lisäksi tarvitaan useita erilaisia keinoja, jotta sähköverkon ja siirtokapasiteetin riittävyys varmistetaan myös tulevaisuudessa. Nyt maksu-uudistuksessa ehdotetut keinot on tarkoitettu parantamaan uusien hankkeiden liitettävyyttä ja tehostamaan verkon käyttöä. Kustannustehokas ja toimiva kantaverkko mahdollistaa investointeja ja tukee osaltaan Suomen kilpailukykyä vihreässä siirtymässä.