Suomen Telemarkkinointiliitto ry:n kehittämän Kilpi-sovelluksen (https://telemarkkinointikielto.fi/palvelut/kilpi) tietokannan mukaan erityisesti Kelan nimissä tehdyt huijaukset ovat viime aikoina lisääntyneet merkittävästi. Viesteissä hyödynnetään viranomaisviestinnälle tyypillistä sävyä ja rakennetta, mikä tekee niistä helposti uskottavia.

Yksi esimerkki liikkeellä olevasta huijausviestistä kuuluu:

”Hyvä asiakas, Olemme käsitelleet asianne 66152516 (20. huhtikuuta 2026). Virallinen vastaus on nyt saatavilla. Voit tarkastella vastausta Kela-verkkopalvelun "Viestit ja asiakirjat" -osiossa.” 

Viestin lopussa mainitaan vielä: “Turvallinen kirjautuminen edellyttää verkkopankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai sirukorttia.”

Viesti ohjaa vastaanottajan kirjautumaan linkin kautta palveluun, mutta linkki vie todellisuudessa tietojenkalastelusivulle. Kilpi-sovelluksen havaintojen mukaan vastaavia viranomaisiin liittyviä huijauksia esiintyy tällä hetkellä erityisesti Kelan, Omakannan ja Suomi.fi-palvelun nimissä.

Lisäksi liikkeellä on huijauksia teleoperaattori Elisan sekä vakuutusyhtiö LähiTapiolan nimissä. Näissä viesteissä vastaanottajaa kehotetaan esimerkiksi tarkistamaan kiireellinen ilmoitus tai päivittämään tietoja, vaikka todellinen tarkoitus on ohjata käyttäjä haitalliselle sivustolle.

Ulkomailta tulevat huijauspuhelut jatkuvat aktiivisina, ja Kilpi-sovelluksen havaintojen perusteella Saksa (+49) korostuu tällä hetkellä selvästi. Puheluita raportoidaan myös Norjasta (+47), Tanskasta (+45), Iso-Britanniasta (+44) ja Sveitsistä (+41).

Uusina tai aiemmin vähemmän esillä olleina maina nousevat viime viikoilta esiin Romania (+40), Kroatia (+385), Latvia (+371), Viro (+372), Liettua (+370), Unkari (+36), Malta (+356), Luxemburg (+352), Portugali (+351), Hollanti (+31), Kypros (+357) ja Kreikka (+30).

Huijauspuheluiden lisäksi Kilpi-sovellus tunnistaa jatkuvasti myös muita ei-toivottuja yhteydenottoja. Näihin kuuluvat kotimaisten yritysten puhelinmyynti, erilaiset lainatarjoukset sekä kasinomainokset, joita ei tulisi lain mukaan kohdistaa suomalaisille.

- Huijauksissa pyritään ohjaamaan vastaanottaja toimimaan nopeasti ja ilman tarkistamista. Moni ajattelee, että huijausviestit tunnistaa helposti, mutta todellisuudessa ne muistuttavat yhä enemmän aitoa asiointia. Kun viesti näyttää tutulta ja liittyy arkeen, siihen reagoidaan herkemmin. Kilpi-sovellus tuo näkyväksi, kuinka laajasti näitä yrityksiä tapahtuu koko ajan, kertoo Suomen Telemarkkinointiliitto ry:n perustaja Arto Isokoski.

Kilpi-sovelluksen on ladannut jo yli 150 000 suomalaista, ja se toimii keskeisenä tietolähteenä huijausten ja häiritsevien yhteydenottojen tunnistamisessa. Sen avulla voidaan havaita nopeasti, mitkä ilmiöt ovat kulloinkin aktiivisia ja millä tavoin huijarit lähestyvät suomalaisia.

Epäilyttävän puhelinnumeron tai viestin lähettäjän voi tarkistaa maksutta Telemarkkinointikiellon hakupalvelussa osoitteessa www.telemarkkinointikielto.fi. Palvelu auttaa tunnistamaan tunnettuja huijareita nopeasti.

Kilpi-sovellus on älypuhelimeen ladattava sovellus, joka tunnistaa ja estää huijauspuhelut, -viestit ja -sähköpostit jo ennen kuin ne tavoittavat käyttäjän. Kilpi on ladattavissa Google Playstä ja App Storesta.