Keskimääräinen vedenkäyttö on vähentynyt

20.4.2021

Suomalaisten vedenkäyttöä tutkittiin Kestävä vedenkäyttö -projektissa vuosina 2019–2020. Tutkimuksessa vedenkäyttöä selvitettiin mittaustietojen, kyselytutkimuksen ja kulutustaan tarkemmin seuraavan ryhmän perusteella. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että käytetyn veden määrässä on suurta vaihtelua erilaisten talouksien välillä.

Kuva: Pixabay


- Vedenkäyttöön vaikuttavat muun muassa henkilön elämäntilanne ja tottumukset. Esimerkiksi vauvaperheessä vettä tarvitaan ja kulutetaan todennäköisesti reilusti enemmän kuin vaikkapa sinkun kotitaloudessa. Myös asumismuoto vaikuttaa ja se, miten vedenkäyttö laskutetaan, pohtii yhteishanketta vetänyt johtava asiantuntija Jaakko Ketomäki Motivasta.

Työtehoseuran ja Motivan toteuttamaan vedenkäyttötutkimukseen saatiin lähes 900 kerros- ja rivitalossa asuvan kotitalouden vuoden 2019 vedenkulutuksen mittaustiedot. Lisäksi tutkimuksessa tehtyyn vedenkäyttökyselyyn vastasi 2 500 kotitaloutta. Sekä mittaukseen perustuva tieto että kyselytutkimus antoivat samansuuntaisia tuloksia veden käytöstä sekä veden käytön jakaumasta. Tutkimuksen mukaan keskimääräinen vedenkäyttö oli 113 l/henkilö vuorokaudessa. Vaikka keskimääräinen vedenkulutus on vähentynyt, oli vaihteluväli varsin suuri: 50‒150 litraa.

Kerrostaloissa asuvat ovat saattaneet tottua lotraukseen, kun vedestä ei kerrostaloissa aikaisemmin maksettu kulutuksen mukaan.  Kulutusperusteinen laskutus on omakotitaloissa vakiintunut käytäntö. Toisaalta omakotitaloissa taas on sellaista vedenkäyttöä, joka ei liity muihin asumismuotoihin. Esimerkiksi puutarhanhoito ja vaikkapa pihagrillin ja terassin pesu lisäävät vedenkäyttöä.

- Tuloksissa ilahdutti se, että reilut puolet vastaajista oli tehnyt aktiivisesti toimia veden säästämiseksi. Heistä joka neljäs oli muuttanut veden käyttötapojaan säästävämmäksi, joka viides oli hankkinut uusia vesikalusteita ja lähes joka viides oli hankkinut uusia, vettä säästäviä kodinkoneita, Ketomäki sanoo.  

Muina säästötoimina mainittiin muun muassa verkoston vedenpaineen säätö oikealle tasolle, sadeveden käyttö kastelussa sekä suihkun käytön järkevöittäminen esimerkiksi suihkuaikaa lyhentämällä.