- Semanttinen verkko toimii linkittämällä eri verkkosivujen perustana olevaa dataa keskenään, kun perinteinen verkko toimii verkkosivujen välisillä linkeillä, selittää Aalto-yliopiston tietotekniikan professori Eero Hyvönen, joka toimii myös Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskuksen HELDIG:n johtajana.

Parlamenttisampo voi kertoa esimerkiksi, kuka kansanedustaja on keskeyttänyt Sanna Marinin ja Annika Saarikon puheita eniten kuluneella vaalikaudella (Ben Zyskowicz). Tulevien eduskuntavaalien alla kansalaisia voi kiinnostaa, millaisista aiheista ja mistä alueista eri puolueiden nykyiset edustajat ovat puhuneet.

- Se, että eduskunnan puheet tulevat helposti ja avoimesti kaikkien saataville verkossa, lisää kansanedustajien työn läpinäkyvyyttä”, kertoo Hyvönen.

Hyvösen mukaan aineistojen helppo ja avoin saatavuus voi vaikuttaa siihen, miten eduskunnassa jatkossa puhutaan ja miten poliittista kulttuuria ja kieltä tutkitaan.

- Tämä on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen hanke, koska nyt meillä on ensimmäistä kertaa koko eduskunta-aineisto koneluettavassa muodossa, kertoo Kimmo Elo, joka toimii erikoistutkijana Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksessa.

Elo ja erikoistutkija Jenni Karimäki hyödynsivät Parlamenttisammonkin pohjana toimivaa Finnparl-aineistoa tutkiessaan, miten ympäristökysymykset ovat politisoituneet eduskuntapuheessa. He analysoivat kaikki eduskunnan täysistunnoissa pidetyt puheenvuorot viimeisen 60 vuoden ajalta ja osoittivat selvän kasvun ympäristöretoriikan määrässä sekä vähemmälle huomiolle jääneitä puhetapojen muutoksia.

Hyvösen johtama semanttisen laskennan tutkimusryhmä on jo vuosia kehittänyt erilaisia Sampo-palveluita, joiden tarkoitus on tuoda keskeisiä kansallisia tietoaineistoja tutkijoiden ja kaikkien kansalaisten käyttöön. Yksi hyvä esimerkki on talvi- ja jatkosotien aineistoja kokoava ja julkaiseva Sotasampo, jota on käyttänyt jo yli miljoona ihmistä.

- Sotasampo rekonstruoi automaattisesti sotilaiden sotapolun tai sotatarinan Kansallisarkiston, puolustusvoimien ja muiden tiedon tuottajien aineistoja linkittäen, kertoo Hyvönen, joka on palkittu työstään opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla vuonna 2014.

Sammot tuovat eri tietokannoista yhdistettyä aineistoa yhteen paikkaan, jossa tietoa on helppo hakea, analysoida ja visualisoida. Esimerkiksi eduskunnan kaikki puheet löytyivät jo ennen Parlamenttisampoa digitoituina dokumentteina, mutta kokonaisuuden tutkiminen on ollut erittäin työlästä.

Parlamenttisampoon voit tutustua osoitteessa https://parlamenttisampo.fi