Teksti Vesa Linja-aho

Sähköautojen latauspisteellä räjähti Oulussa, sähköasentaja kuljetettiin sairaalaan”, kertoi Helsingin Sanomat 17.5.2024. Kun somekeskustelu otti kierroksia, muut mediat toppuuttelivat. ”Oulussa luultiin sähköauton latausaseman räjähtäneen – katso kuva tapahtumapaikalta”, kertoi MTV samana päivänä. Ilta-Sanomat otsikoi ”Oulussa räjähdys sähköautojen latausasemalla”. Lukemalla uutiset läpi, selvisi, että todennäköisesti kyse oli valokaarionnettomuudesta jakokaapissa, eikä onnettomuus liity sinänsä sähköautoihin tai sähköautojen latausasemaan, vaan vastaava olisi voinut tapahtua vaikkapa leipomon tai grillikioskin jakokaapissa. Yle uutisoi vähemmän dramaattisesti samana päivänä otsikolla ”Sähköasentaja loukkaantui valokaaresta autojen latauspisteellä Oulussa”. Sähkökaapista oli syntynyt valokaari, ja asentaja oli saanut sen yhteydessä sähköiskun. Hänet toimitettiin sairaalaan jatkotutkimuksiin.

Uutiset painuivat nopeasti unholaan eikä jatkojuttuja ainakaan tiettävästi seurannut. Sähkö & Tele hankki tietopyynnöllä kyseiseen tapaturmaan liittyvän työsuojeluviranomaisen tarkastuskertomuksen. Aluehallintovirasto (nykyinen Lupa- ja valvontavirasto) suoritti yritykseen lain mukaisen työsuojelutarkastuksen, koska työpaikalla oli sattunut työtapaturma.

Tarkastuskertomuksesta käy ilmi, että mitään työturvallisuusrikokseen viittaavaa ei havaittu. Tarkastaja kuitenkin huomauttaa, että yrityksellä ei ollut esittää kenttätyötä kattavaa työterveyshuollon työpaikkaselvitystä. Tällä havainnolla ei ollut vaikutusta tapahtuman kulkuun tai syntyyn. Toimituksen tietojen mukaan kyseinen yritys ei olennaisesti eroa sähkötyöturvallisuuden näkökulmasta muista alan toimijoista hyvässä eikä pahassa, joten yrityksen nimeä ei julkaista. Yrityksestä puhuminen vie keskustelun helposti muualle itse pääasiasta, eli sähkötyöturvallisuuden parantamisesta virheistä oppimalla.

Jännitteenkoettimen testaaminen johti onnettomuuteen

Tarkastuskertomuksen mukaan asentaja oli suorittamassa latausaseman vuosihuoltoa. Hän työskenteli kauppakeskuksen parkkipaikalla latausasemien syöttökeskuksella. Asentaja oli aloittanut työt kytkemällä keskuksen jännitteettömäksi kääntämällä sähkökeskuksen ovessa olevan pääkatkaisijan 0-asentoon. Tämä toimi katkaisee virrat keskuksesta paitsi katkaisijan syöttökaapelien puolelta ja oli pakollinen toimi, koska sähkökeskuksen ovi ei muuten aukea.

Tämän jälkeen asentaja oli aikonut testata jännitteenkoettimensa toimivuuden ennen jännitteettömyyden toteamista. Tämä on aivan oikea toimenpide, mutta tekotapa oli vaarallinen.

Koettimen toimivuus tulisi työnantajan mukaan todeta huoltohenkilöiden autossa olevalla koestimella ja/tai mittaamalla jännite sähkökeskuksen nollakiskon ja keskuksen jännitteisen puolen vaihdejohtimen väliltä. Asentaja oli aloittanut mittaamisen nollakiskon ja syötön vaiheen L1 väliltä ja oli juuri koskettamassa koettimen mittapiikillä syötön L1-vaihetta, kun sähkökeskukseen syntyi valokaari, jonka seurauksena vahingoittunut loukkaantui.

Vahingoittunut oli sähköalan ammattihenkilö, joka oli suorittanut asianmukaiset koulutukset (ensiapukoulutus, yleinen työturvallisuuskoulutus sekä SFS 6002 -sähkötyöturvallisuuskoulutus). Hänellä oli lyhyt työkokemus työtehtävästä, jonka yhteydessä hän loukkaantui. Hänet oli myös perehdytetty kyseiseen työtehtävään. Sähköasentajan töistä hänellä oli yli 3 vuoden työkokemus.

Asentajalla oli valokaarelta suojaavat vaatteet, muttei suojalaseja, koska niitä ei työnantajan riskienarvioinnin perusteella vaadittu kyseisessä työssä. Tarkastuskertomuksen mukaan ”henkilösuojaimet olivat vaatimuksen- ja tarkoituksenmukaiset”.

Tarkastaja ei kertomuksen pystynyt arvioimaan mitkä asiat johtivat työtapaturman tapahtumaketjun syntyyn. Tarkastuskertomuksen valokuvien perusteella vaikuttaa kuitenkin hyvin selvältä, että jännitteenkoettimen elektrodi on lipsahtanut ja oikosulkenut joko vaiheen L1 suoraan takapeltiin tai oikosulkenut vaiheet L1 ja L2.

Työnantajan oman selvityksen mukaan ”välittömänä korjaavana toimenpiteenä on syytä muistuttaa kaikkia jännitteiden kanssa työskenteleviä tästä riskistä ja varmistettava että tarvittavat suojavarusteen on kaikilla käytössä. Seuraavina toimenpiteinä on selvitettävä, onko toimintamallia jännitemittarin testauksesta syytä muuttaa tai onko ko. kiinnityspultit syytä sukittaa, mikäli toimintatapaa ei voida muuttaa turvallisemmaksi”, sekä ”ohjeistusta tarkennetaan, mistä/ miten mittaus voidaan turvallisesti tehdä. Huomioitava että sormisuojat ovat kohteissa paikoillaan ja suojien asennusraudat ovat riittävän kaukana kontaktipinnoista tai ne on sukitettu.”

Pohdintaa

Asentaja ei käyttänyt suojalaseja, ja tarkastuskertomuksen mukaan ”henkilösuojaimet olivat vaatimuksen- ja tarkoituksenmukaiset”. Tätä näkökulmaa voisi haastaa: suojalaseja tulisi käyttää aina töissä, joissa on kiistaton vaara saada jokin lentävä esine silmäänsä. Tämä koskee mielestäni kaikkea työtä, jossa ollaan tekemisissä jännitteisen järjestelmän kanssa, vaikka juridisesti kyse ei olisikaan varsinaisesta jännitetyöstä. Esimerkiksi elektroniikkahuollossa on mahdollista saada oikosulkuun mennyt elektrolyyttikondensaattori silmäänsä.

Myöskään jännitteenkoettimen testaustapaa ei voi pitää turvallisena, koska riski luiskahtamiseen on ilmiselvä. Vähintään jännitteenkoettimessa tulisi käyttää elektrodien suojuksia, jotka jättävät vain elektrodin kärjen paljaaksi.

Jännitteenkoettimen (tai yleismittarin tai muun mittalaitteen) elektrodin luiskahtaminen takapeltiin tai osuminen viereiseen vaiheeseen ovat molemmat tunnettuja vaaroja, joista varoitellaan niin Tukesin kuin Headpowerinkin materiaaleissa.

Vastaavanhenkinen tapaturma tapahtui huhtikuussa 2025 Rovaniemen kaupungintalon työmaalla, jossa asentaja loukkaantui huomattavasti vakavammin. Rovaniemen tapaukseen liittyi useita työturvallisuuslaiminlyöntejä, minkä takia poliisi tutki asiaa työturvallisuusrikoksena. Lehden mennessä painoon Rovaniemen tapaus on syyteharkinnassa. Oulun onnettomuudessa ei epäillä rikosta.

- Tehdyn työtapaturmatutkinnan ja aluehallintoviraston asiaan liittyvän selvityksen jälkeen poliisi on arvioinut, että asiassa ei ole kyse rikoksesta, kommentoidaan Oulun poliisin viestinnästä.

► Artikkelin kirjoittaja on kokenut sähkötyöturvallisuusasiantuntija.