Sähköjärjestelmän murros haastaa myös kantaverkkoa

Sähköjärjestelmän vihreä siirtymä etenee Suomessa vauhdilla, joka on ylittänyt ennusteet. Sähköjärjestelmän muutoksen takana on useita tekijöitä. Ilmastoneutraalius ohjaa kulutusta päästöttömiin energiamuotoihin eli käytännössä tuuli-, vesi-, aurinko- tai ydinvoimaan. Näistä etenkin tuulivoimassa Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet rakentaa lisää tuotantoa kilpailukykyiseen hintaan. Suunnitteilla olevia hankkeita onkin yhä valtava määrä, mutta rahoitustilanteen kiristyttyä niiden toteutumisen ennustaminen on vaikeaa.

Nopea muutos haastaa myös muutosta mahdollistavaa kantaverkkoa. Voimajohtojen lisääminen luvituksineen, ympäristömenettelyineen ja rakentamisineen ei ole muuttunut nopeammaksi. Uusi kulutus ja tuotanto rakentuvat enenevässä määrin kauaksi toisistaan, mikä lisää siirtotarvetta kantaverkossa ja tekee sähköjärjestelmän tasapainottamisesta monimutkaisempaa. Uudet tuotantomuodot ovat myös alttiimpia säävaihtelulle, joten joustavuuden ja uusien säätöreservien tarve korostuu.

- Vihreän siirtymän nostamiin haasteisiin tarvitaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin ratkaisuja. Investointiohjelmamme jatkuu vahvana, mutta koko järjestelmän muutos on niin nopeaa, että maailman paraskaan kantaverkko ei enää yksin riitä. Tiivis yhteistyö asiakkaiden kanssa on avainasemassa, kun kehitämme uusia ratkaisuja siirtojen ja kapasiteetin hallintaan, Fingridin toimitusjohtaja Asta Punkka-Sihvonen sanoo.

Sähkömarkkinoilla on meneillään muutosten vuosi, kun pohjoismaisia sähkömarkkinoita uudistetaan nopealla tahdilla toimimaan tehokkaammin ja joustavammin muuttuvassa sähköjärjestelmässä.

- Uudistukset pyrkivät vastaamaan muuttuvan järjestelmän asettamiin haasteisiin. Nyt tulevat muutokset parantavat sähkömarkkinoilla toimivien mahdollisuuksia tasapainottaa itseään ja laatia esimerkiksi tarjouskäyrät entistä suuremmalla tarkkuudella. Pienille ja keskisuurille toimijoille uudistukset parantavat mahdollisuuksia toimia markkinoilla, kun kauppaa käydään pienemmillä kokonaisuuksilla, Fingridin markkinaratkaisut-yksikön päällikkö Maarit Uusitalo sanoo.

Sähkön tukkumarkkinat ottavat kesäkuussa päivän sisäisille (intra-day) markkinoille käyttöön huutokaupan, joka asettaa kolmesti päivässä referenssihinnan päivän sisäisille markkinoille ja siirtokapasiteetille. Siirtyminen 15 minuutin tarkkuudella toimivaan kaupankäyntiin taas on edessä alkuvuodesta 2025 sekä päivän sisäisillä markkinoilla että vuorokausimarkkinoilla (day ahead). 

Käyttövarmuuden ylläpidon ja järjestelmän tasapainottamisen kannalta tärkeillä reservimarkkinoilla vuonna 2024 siirrytään myös nopeampaan aikasykliin ja 15 minuutin tuotteisiin. Automaattisen taajuudensäädön reservin (aFRR) osalta siirtymä tapahtuu toukokuussa, manuaalisen säädön (mFRR) siirtokapasiteettimarkkinoilla marraskuussa ja mFRR-energiamarkkinoilla joulukuussa.

Kolmas merkittävä uudistus on lokakuussa 2024 Pohjoismaissa käyttöön otettava uusi rajasiirtojen siirtokapasiteetin laskentamenetelmä. Pitkään valmisteltu uusi siirtoperustainen (flow-based) menetelmä on nykyistä monimutkaisempi tapa mallintaa verkon kapasiteettia, mutta se toimii paremmin tämän päivän tilanteessa, jossa siirtojen ennustaminen on vaikeutunut. Laajojen markkinasimulaatioiden perusteella se näyttää kasvattavan käytössä olevan siirtokapasiteetin määrää.