Sähköverkkoyhtiöt selättivät Valtteri-myrskyn

Valtteri rantautui Suomen lauantaina. Erityisesti rannikolla tuuli on ollut vaarallisen voimakasta. Suurimat haitat sähkönjakelulle on kuitenkin aiheuttanut märkä lumi, joka on kiinnittynyt puiden oksiin. Lumen painosta puut ovat taipuneet metsässä kulkevien johtojen päälle ja aiheuttaneet vikoja.

- Ennakko-odotuksiin nähden Valtterista on selvitty vähällä. Voimakkuudeltaan Valtteri vertautuu marraskuussa 2001 puhaltaneeseen Pyry-myrskyyn, joka katkoi sähköt kymmeniltä tuhansilta asiakkailta. Valtterin seurauksena ilman sähköä oli pahimmillaan 4700 asiakasta, Energiateollisuuden verkkoliiketoiminnoista vastaava johtaja Kenneth Hänninen, sanoo.

Hänninen kiittää verkkoyhtiöitä erittäin hyvästä varautumisesta. Vikoihin oli varauduttu ennakkoon lisäämällä viankorjausresursseja. Toisaalta tilanne oli odotettua parempi, koska maa on roudassa ja puissa ei ole lehtiä. Lisäksi kova tuuli auttoi poistamaan lunta puiden oksilta.

Suurin ero aikaisempaan on kuitenkin sähköverkon rakenteessa. Viime vuosien aikana verkkoyhtiöt ovat määrätietoisesti siirtäneet ilmajohtoja maahan. Energiaviraston julkaisemien tietojen perusteella keskijänniteverkon maakaapelin osuus Suomessa on vuosien 2016 ja 2020 välillä lähes kaksinkertaistunut samalla, kun ilmajohdon osuudet metsässä, tienvarressa sekä muilla avoimilla alueilla on pienentyneet. Toimitusvarmuustavoitteet täyttyvät asemakaava-alueella noin 90 %:lla asiakkaista, mutta asemakaava-alueen ulkopuolella vain alle puolella. Työ siis vielä kesken.

Hänninen pitää tässä tilanteessa erittäin valitettavana, että politiikkatoimin ollaan pysäyttämässä hyvä ja tuloksekas kehitys. Tämän vuoden alussa voimaan tullut Energiaviraston päätös leikkaa sähköverkkoyhtiöiden sallittua liikevaihtoa lähes 300 miljoonaa euroa, mikä vastaa 1/6 osaa viime vuonna sallitusta liikevaihdosta. Hänninen toteaakin, että liikevaihdon kohtuuttoman laskun seurauksena sähköverkkoyhtiöiden mahdollisuudet tehdä verkon ylläpidon ja kehittämisen kannalta välttämättömiä investointeja heikkenevät.

- Regulaatioriskin realisoituminen pysäyttää investointeja ja heikentää siten alan työllisyysvaikutuksia. Energiaviraston päätös vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. Toimitusvarmuustavoitteet karkaavat samalla, kun yhteiskunnan sähköriippuvuus kasvaa, Hänninen sanoo.

Sähkönkäyttö lisääntyy lähivuosina, kun sähkö korvaa fossiilisia polttoaineita liikenteessä ja lämmityksessä. Samaan aikaan sähköntuotantoa liitetään yhä enemmän jakeluverkkoon. Tämä ei ole mahdollista ilman, että vanhenevaa sähköverkkoa uudistetaan.

- Suomen hiilineutraalisuustavoite edellyttää sähkönkäytön merkittävää kasvua, jolle toimiva, vahva ja luotettava jakeluverkko on edellytys, Hänninen toteaa.