SESKOn TKI-tunnustuspalkinnot 2022 kolmelle hankkeelle

2.2.2023

Sähköalan ammattikorkeakoulut ja yliopistot hakivat palkintoa hankkeilleen, jotka käsittelevät puhtaan energian soveltamismuotoja ja teknologioita sekä hyödyntävät standardeja laajasti tai uudella tavalla.

SESKOn hallitus päätti myöntää vuoden 2022 TKI-tunnustuspalkinnot kolmelle ajankohtaiselle yhteishankkeelle, joissa sähköteknisiä standardeja on hyödynnetty laajasti ja hyvässä yhteistyössä ammattikorkeakoulujen välillä.

  • Omatuotannon vaikutus kiinteistön sähköverkkoon, eri järjestelmien yhteensopivuus (SAMK ja TAMK, 3 000 €)

Hankkeessa tutkitaan kokonaisvaltaisesti omatuotantojärjestelmien, lähinnä aurinkopaneelien, mahdollisia vaikutuksia olemassa olevien pientalokiinteistöjen sähköverkkoon.

Standardeista erityisesti hankkeessa käsitellään SFS 6000 -standardin vaatimuksia niin kiinteistön sähköverkon mitoittamiseen kuin aurinkopaneelijärjestelmiinkin liittyen. Taustamateriaalina mukana ovat myös muut aurinkosähköjärjestelmiin liittyvät standardit.

  • FESIO Flexible Energy Systems Integration and Optimization – uusiutuvan energiatuotannon integrointi olemassa olevaan rakennukseen (NOVIA ja VAMK, 3 000 €)

Hankeen tavoitteena on integroida uusiutuvaa energiatuotantoa olemassa olevaan rakennukseen, ja sillä tavalla vähentää hiilidioksidipäästöjä ja parantaa uusiutuvan energiatuotannon käyttömahdollisuuksia tutkimuksessa ja koulutuksessa, sekä talouden edistämisessä. Hankkeella tavoitellaan myös omavaraisuusasteen parantumista. Kuvassa yllä on hankkeessa käytetty Demve IEC61850 laboratoriotila Technobothniassa.

Sähköautojen latauskuorman tasaaminen vaiheiden välillä (TUNI, 2 000 €)

Hankkeessa tarkasteltiin eri vaihtoehtoja sähköautojen latauskuorman tasaamiseksi vaiheiden välillä. Standardin IEC 61851 mukaisesti sähköautojen latausta voidaan pulssinleveysmoduloinnin avulla ohjata niin, että sama virtaraja pätee jokaiselle vaiheelle. Tämä tarkoittaa, ettei kyseistä menetelmää voida hyödyntää epätasaisesti vaiheiden välille jakautuneen kuormituksen tasoittamiseen. Tästä voi seurata se, ettei käytettävissä olevaa kapasiteettia pystytä hyödyntämään tehokkaasti tulevaisuuden ruuhkaisilla latauskentillä.

Ratkaisuna ongelmaan tutkimus ehdottaa digitaalisen kommunikaation hyödyntämistä, jonka avulla jokaiselle vaiheelle voidaan asettaa oma virtaraja ja siten kuormanhallintajärjestelmä voi paremmin optimoida latausta. Tulokset osoittavat, että ehdotettu ratkaisu nostaisi sähköautojen käyttäjien tyytyväisyyttä ja parantaisi latausoperaattorien tuottoja. Ratkaisuehdotuksen pohjalla on CANEMURE-projektissa syntynyt osaaminen sähköautojen latausratkaisuista.