Osana Telenor-konsernin vuosittaista Nordic Digital Security -raporttia toteutettu Pohjoismainen tietoturvatutkimus 2026 osoittaa, että suomalaisorganisaatioiden koettu valmius digitaalisiin häiriöihin on pohjoismaisen vertailun kärkeä. Suomessa 56 prosenttia vastaajista katsoo organisaationsa olevan hyvin valmistautunut ylläpitämään kriittisiä toimintojaan vakavan digitaalisen häiriön aikana, kun Ruotsissa osuus on 47 prosenttia. Myös tekoälyä hyödyntäviin kyberuhkiin varautuminen sekä turvallisuuden painoarvo hankinnoissa korostuvat Suomessa Ruotsia enemmän. Koko Pohjolassa kuitenkin vain noin joka kymmenes arvioi organisaationsa olevan täysin valmis vastaamaan tekoälyavusteisiin kyberuhkiin. DNA on osa tutkimuksen tilannutta Telenor-konsernia.

Suomi erottuu vertailussa erityisesti toimintavarmuuden ja turvallisuuden painoarvon osalta. Suomessa 60 prosenttia vastaajista kertoo turvallisuuden ja resilienssin merkityksen kasvaneen viimeisen vuoden aikana yhteys- ja digipalveluiden hankintakriteerinä. Ruotsissa vastaava osuus on 50 prosenttia. Suomessa 64 prosenttia arvioi organisaationsa olevan vähintään jossain määrin valmis tunnistamaan tekoälyavusteisia kyberuhkia ja vastaamaan niihin, Ruotsissa osuus on 54 prosenttia.

- Tulokset kertovat, että Suomessa turvallisuus ja liiketoiminnan jatkuvuus ovat siirtyneet yhä selvemmin yritysjohdon pöydälle. Tekoälyn nopea kehitys tarkoittaa, että varautumisessa on kyse jatkuvasta kilpajuoksusta: samalla kun uudet mahdollisuudet lisääntyvät, myös uhkat kehittyvät nopeasti. Valmius ei siksi ole koskaan lopullinen tila, vaan varautumista, harjoittelua ja kyvykkyyksiä on kehitettävä jatkuvasti, sanoo DNA:n yritysliiketoiminnan johtaja Anna-Mari Ylihurula.

Vakavat palvelukatkokset ovat yritysten suurin digitaalinen huolenaihe sekä Suomessa että Ruotsissa. Suomessa ne mainitsee 44 prosenttia ja Ruotsissa 39 prosenttia vastaajista. Suomessa korostuvat myös tietomurrot ja tietovuodot, joista on huolissaan 41 prosenttia vastaajista.

Uhkaprofiileissa näkyy kuitenkin selviä maakohtaisia eroja. Ruotsissa huijaukset ja toisena esiintyminen huolestuttavat 36 prosenttia vastaajista, Suomessa 29 prosenttia. Myös kiristys- ja haittaohjelmat nousevat Ruotsissa selvästi Suomea useammin esiin. Suomessa puolestaan huoli tietojenkalastelusta ja sosiaalisesta manipuloinnista sekä tekoälyä hyödyntävistä uhista on Ruotsia yleisempää.

- Digitaalinen häiriö voi pysäyttää tuotannon, asiakaspalvelun tai laajoja yhteiskunnan palveluita. Siksi resilienssi ei tarkoita vain hyökkäysten torjumista. Organisaation on pystyttävä jatkamaan kriittistä toimintaansa, palautumaan nopeasti ja viestimään luotettavasti myös keskellä häiriötä, Ylihurula sanoo.

Suomalaisorganisaatioista 39 prosenttia arvioi lisäävänsä kyberturvallisuuden ja digitaalisen resilienssin investointeja seuraavan 12 kuukauden aikana. Ruotsissa osuus on 30 prosenttia. Lähes puolet suomalaisista vastaajista ja runsas puolet ruotsalaisista arvioi investointitason pysyvän ennallaan.

Digitaalisen suvereniteetin merkitys tunnistetaan kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa 73 prosenttia arvioi, että organisaatiolle on jatkossa entistä tärkeämpää hallita sitä, missä kriittisiä tietoja säilytetään, kenellä niihin on pääsy ja minkä lainsäädännön piirissä niitä suojataan. Ruotsissa osuus on 63 prosenttia ja Norjassa vertailun korkein, 78 prosenttia.

- Digitaalinen turvallisuus ei rakennu vain teknologiasta, vaan myös yhteistyöstä, sääntelystä, osaamisesta ja luottamuksesta. Olennaista on jakaa kokemuksia, auttaa asiakkaita tunnistamaan mahdollisia sudenkuoppia ja kehittää ratkaisuja, jotka tukevat turvallisia valintoja. Kun kyberuhat kohdistuvat yhä useammin yhteiskunnan kriittisiin palveluihin ja infrastruktuuriin, pohjoismaisen yhteistyön, yhteisen tilannekuvan ja harjoittelun merkitys kasvaa entisestään, Ylihurula toteaa.

Pohjoismainen tietoturvatutkimus 2026 FI.pdf

Pohjoismainen tietoturvaraportti 2026 – Nordic Digital Security 2026 ENG.pdf