Tekoälypohjainen sopivasti suvereeni julkinen hallinto

Suomen julkinen hallinto on suuren muutoksen edessä. Emme voi päättää, muuttuuko maailma. Voimme kuitenkin päättää, miten siihen reagoimme. 

Julkisen hallinnon tavoitteena on saavuttaa tekoälyn ja automaation avulla 20 prosentin tuottavuusparannus vuoteen 2031 mennessä. Tavoite kuulostaa kunnianhimoiselta, ja sitä se onkin. Juuri siksi se on oikean kokoinen. Liian vaatimattomat tavoitteet johtavat helposti pieniin optimointeihin, joiden vaikutukset jäävät rajallisiksi. Kun tavoitetaso asetetaan riittävän korkealle, organisaatiot yhdessä ja erikseen joutuvat tarkastelemaan toimintaansa aidosti uudesta näkökulmasta ja tekemään toimintamalleihinsa radikaalejakin muutoksia.

Alussa hyvään vauhtiin päästään käyttämällä tekoälyä lähes itsestään selviin käyttökohteisiin eli matalalla roikkuviin hedelmiin. Näitä ovat esimerkiksi tulkkaamiseen ja käännöstöihin liittyvät käyttötapaukset.

Tekoälymuutoksessa ei ole kyse pelkästään olemassa olevien toimintatapojen tehostamisesta. Kyse on julkisen hallinnon toimintamallin uudelleenajattelusta aikana, jolloin tekoälyagentit, automaatio ja datan tehokas hyödyntäminen muuttavat työn tekemisen tapoja. Siksi muutoksen rinnalla tarvitaan yhteisen tavoitetilan rakentamista, strategista johtamista sekä rohkeutta suunnitella palveluja ja prosesseja uudelleen eikä vain automatisoida nykyisiä toimintamalleja.

On myös tärkeää ymmärtää, miksi tuottavuus on juuri nyt niin keskeinen kysymys. Suomen väestörakenne muuttuu, työikäisten määrä vähenee ja julkiseen talouden alijäämä on kestämätön. Samalla palveluiden tarve edelleen kasvaa.  

Tekoäly tarjoaa tähän lupaavan ratkaisumahdollisuuden. Sen avulla voidaan vapauttaa asiantuntijoiden aikaa rutiineista vaikuttavampaan työhön, nopeuttaa päätöksentekoa, parantaa tiedon löydettävyyttä sekä automatisoida työtehtäviä tai niiden osia. Tuottavuuden paraneminen näkyy henkilöstötarpeen hallittuna muutoksena esimerkiksi eläköitymisen yhteydessä.  Lopulta kyse on hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisesta muuttuvissa olosuhteissa.

Väitän, että samalla kun tavoittelemme tekoälyn avulla tuottavuutta, myös palvelut kansalaisille kehittyvät. Kansalaiselle tämä tarkoittaa sujuvampaa asiointia, nopeampia vastauksia ja parempaa pääsyä tietoon. Digitaalinen palvelu ei tulevaisuudessa ole vain itsepalvelun verkkolomake, vaan yhä useammin älykäs avustaja, joka auttaa löytämään oikean palvelun, täyttämään hakemuksen tai ymmärtämään päätöksen sisällön omalla äidinkielellä.

Julkisen hallinnon tekoälymuutoksessa korostuu myös suvereniteetin merkitys. Julkisen sektorin on pystyttävä hyödyntämään maailman parhaita teknologioita, mutta samalla säilyttämään hallinta omiin tietoihinsa, kriittisiin palveluihinsa ja toimintakykyynsä. Siksi tarvitsemme yhteisiä, turvallisia ja omassa hallinnassa olevia tekoälyalustoja, laadukasta dataa sekä digitietoista lainsäädännön kehittämistä. Tavoitteena on kyky käyttää globaaleja, eurooppalaisia ja kotimaisia innovaatioita omista lähtökohdistamme ja omien arvojemme mukaisesti.

Tekoäly on voimakas työkalu aikana, jolloin muutoksen välttäminen ei ole vaihtoehto. Jos onnistumme yhdistämään kunnianhimoiset tavoitteet, vastuullisen toimeenpanon ja suomalaisen luottamukseen perustuvan ilmapiirin, voimme rakentaa julkisen hallinnon, joka on yhtä aikaa tehokkaampi, paremmin palveleva ja sopivasti suvereeni.

Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeriön ICT-johtaja Jarkko Levasma.