Suomi käytti syyskuussa sähköä 6,1 terawattituntia. Tämä on 1,7 prosenttia enemmän kuin viime vuoden syyskuussa. Elokuussa käynnistynyt teollisuuden sähkönkäytön orastava kasvu näytti syyskuussa kuitenkin hiipumisen merkkejä.

Teollisuuden parantuneet suhdanteet eivät vieläkään näy sähkönkäytössä. Teollisuuden osuus kuukauden sähkönkäytöstä oli 2,6 terawattituntia. Tämä on 0,7 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden syyskuussa.

Syyskuussa muu sähkönkäyttö (3,5 TWh) kasvoi 3,5 prosenttia. Tilastoissa muu käyttö sisältää kotitalouksien, maatalouden ja palvelusektorin sähkönkäytön. Lisäksi kaukolämpöyhtiöiden sähkökattilat ja datakeskukset ovat suuria yksittäisiä käyttäjäryhmiä. 

Vesivoimalaitokset tuottivat sähköä syyskuussa 1,3 terawattituntia. Tämä on lähes 75 prosenttia enemmän kuin viime vuoden syyskuussa. Myös elokuussa kasvu oli reipasta: viime vuoden elokuuhun verrattuna 64 prosenttia.

- Syksy on ollut sateinen. Vesistöjen tulovirtaamat ovat olleet selvästi keskimääräistä suurempia elokuusta lähtien. Kemijoella, Iijoella ja Oulujoella vettä on riittänyt hyvin sähköntuotantoa varten koko syksyn. Kymijoen alajuoksulla virtaamat lähestyvät tavanomaista, samoin Kokemäenjoella, toteaa Energiateollisuus ry:n vesivoima-asiantuntija Marja Rankila.

Sateista huolimatta vedenpinnat Kaakkois- ja Itä-Suomessa ovat yhä tavanomaista alhaisemmat.

- Kuivuudesta kärsineiden alueiden pinta-ala on pienentynyt ja ero tavanomaiseen on kaventunut. Saimaalla vedenkorkeus on yhä noin 35 senttimetriä tavanomaisen alapuolella. Vuoksen vesistössä juoksutukset ovat palautumassa hiljalleen kohti normaalia, Rankila kertoo.

Kasvaneella vesisähkömäärällä on korvattu erityisesti ydinvoimalaitosten vähentynyttä tuotantoa. Tänä vuonna ydinvoimalaitoksia on huollettu poikkeuksellisesti myöhään syksyllä. Olkiluoto 3:n huoltoväli on tästä eteenpäin 1,5 vuotta, mikä vaikuttaa ydinvoimalaitosten totuttuihin tuotantomääriin.

Syyskuussa ydinsähköä saatiin 1,7 terawattituntia -28 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden syyskuussa.

Aurinkovoiman tuotanto on kovassa kasvussa. Tuotantoa kasvattavat uudet teollisen kokoluokan aurinkovoimalaitokset. Syyskuussa aurinkosähköä saatiin 0,1 terawattituntia: 44 prosenttia enemmän kuin viime vuoden syyskuussa.

Aurinkosähkön tuotantomäärät ovat yhä pieniä, jos niitä verrataan muihin tuotantomuotoihin. Talvea kohti mentäessä aurinkosähkön määrä supistuu entisestään. Marraskuun ja helmikuun välisenä aikana aurinkosähköä ei juurikaan tuoteta Suomessa.

Tuulivoimalaitosten rakentamisen hiipuminen näkyy tuulisähkön tuotannossa. Kuukauden aikana tuulisähköä jauhettiin 1,7 terawattituntia - 3,2 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden syyskuussa. Tuulisähkön osuus kuukauden sähkökakusta oli reilut 28 prosenttia.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan investointipäätöksiä odottavaa valmiiksi luvitettua tuulivoimalaitoskapasiteettia on tällä hetkellä vajaat 5000 megawattia - ja saman verran aurinkovoimalaitostehoa. Uutta tuotantoa ei kuitenkaan kannata rakentaa, jos laitosten tuottamalle sähkölle ei ole ostajia tai jos hinta markkinoilla ei ole riittävän korkea.

Sähköä tuotiin Suomeen syyskuun aikana 1,1 terawattituntia - 33 prosenttia enemmän kuin viime vuoden syykuussa. Elokuussa tuontisähkön määrä oli 17 prosenttia pienempi kuin viime vuoden elokuussa.

Nettotuonti - tuonnin ja viennin välinen erotus - oli kuukauden aikana 0,5 terawattituntia. Tämä on 49 prosenttia enemmän kuin viime vuoden syyskuussa.

Sähkön nettotuonnin liukuva vuosisumma kasvoi tasaisesti vuoden 2024 puolivälistä tämän vuoden ensimmäiselle neljännekselle, jonka jälkeen nettotuonti kääntyi loivaan laskuun. Nyt nettotuonti näyttää kasvun merkkejä.

Kuukauden aikana tuodusta sähköstä 96 prosenttia (1,1 TWh) tuli Ruotsista ja viedystä sähköstä 87 prosenttia (0,5 TWh) päätyi Viroon.