Venäläisen maakaasun tuonnin katkeaminen on korvattavissa

24.5.2022

Suomeen tuodusta maakaasusta 92 prosenttia on tullut Venäjältä, mutta sen osuus koko teollisuuden energiankulutuksesta on vain kuusi prosenttia. Erityisesti vientiteollisuudelle maakaasun merkitys on pieni, kertoo VATT:n (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) tuore analyysi teollisuuden energiankäytöstä.

VATT:n johtava tutkija Marita Laukkanen ja erikoistutkija Kimmo Ollikka selvittivät Suomen teollisuuden energialähteiden osuuksia eri toimialoilla sekä teollisuuden sopeutumiskykyä energian hinnannousuihin eurooppalaisissa teollisuusmaissa.

Maakaasun osuus teollisuuden energiankäytöstä on jo puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2020 maakaasun käyttö teollisuuden energianlähteenä oli enää kuusi prosenttia.

Maakaasun tuonnin katkeamisen vaikutukset vientiteollisuudelle ja elintarviketeollisuudelle

- Tämä äkillinen maakaasun saatavuuden katkeaminen vaatii teollisuudelta vaihtoehtoisiin energianlähteisiin siirtymistä ja muita sopeutustoimia. Maakaasun käyttö teollisuuden suurilla vientialoilla on kuitenkin vähäistä ja sitä käytetään enemmän aloilla, joiden osuus viennin arvonlisäyksestä on vähäinen. Vientiteollisuudelle maakaasun tuonnin päättymisen vaikutus on pieni, arvioivat Laukkanen ja Ollikka.

Maakaasun tuonnin katkeamisen vaikutukset teollisuudelle ovat olleet paljon esillä julkisuudessa. Tuonnin katkeamisen on arvioitu johtavan tuhansien työpaikkojen katoamiseen. Esimerkiksi elintarviketeollisuuden etujärjestö on kertonut, että merkittävä osa elintarviketuotannosta käyttää maakaasua ja että sen tuonnin katkeaminen vaarantaisi huoltovarmuuden. Tähän arvioon VATT:n analyysistä ei löydy tukea.

- Elintarviketeollisuudessa maakaasun osuus energiankäytöstä on vain 4,6 prosenttia. Vaikka maakaasua ei pystyttäisi korvaamaan millään muulla energiamuodolla, ei julkisessa keskustelussa esillä ollut huoli huoltovarmuudesta ole realistinen. Toki joissakin tuotantolaitoksissa maakaasu voi olla vaikeasti korvattava energiamuoto lyhyellä aikavälillä”, suhteuttaa Marita Laukkanen tilannetta.

Yleisemmässä tarkastelussa tutkimukset osoittavat, että eurooppalaisissa teollisuusmaissa yritykset ovat pystyneet hyvin sopeutumaan energian hinnannousuun ilman suuria vaikutuksia työpaikkojen määrään. Keskeisiä sopeutumiskeinoja ovat energiatehokkuuden parantaminen ja kasvaneiden kustannusten siirtäminen tuotteiden hintoihin.