Pääsisältö

Energiatehokkuus yhteiskunnan sähköistymisen ehdoton edellytys

9.11.2026

Suomen sähkönkulutus kasvaa voimakkaasti, ja sähköverkon kapasiteetista uhkaa tulla investointien pullonkaula. Pelkkä uuden tuotannon ja verkkojen rakentaminen ei riitä sähköistymisen tavoitteiden saavuttamiseen, muistuttaa Danfossin 9.11.2026 julkaisema selvitys sähköistymisen edellytyksistä. Yhtä tärkeää on vähentää energiankulutusta, pienentää sähkön muuntamisessa syntyviä häviöitä ja ohjata kulutusta älykkäästi.

Fingridin tuoreen ennusteen mukaan Suomen sähkönkulutus kasvaa vuoden 2025 noin 85 terawattitunnista 110–162 terawattituntiin vuoteen 2035 mennessä. Suurin osa kasvusta tulee datakeskuksista ja teollisuuden prosessien sähköistämisestä. Datakeskushankkeille on jo tehty liittymissopimuksia, joiden suunniteltu kokonaislaajuus on yli viisi gigawattia, eikä esimerkiksi Etelä-Suomen kantaverkossa ole tällä hetkellä vapaata kapasiteettia uusille suurille sähkönkäyttäjille.

- Sähkö ei ole enää vain osa energiajärjestelmää, vaan siitä on tulossa koko järjestelmän selkäranka. Sähköistymisen onnistumista ei pidä mitata pelkästään sillä, kuinka paljon sähköä tuotamme tai kulutamme. Olennaisempaa on, että saamme jokaisesta kilowattitunnista, jokaisesta verkon megawatista ja jokaisesta energiainvestoinnista mahdollisimman suuren hyödyn, sanoo Danfoss Power Electronics and Drives -liiketoiminta-alueen johtaja Mika Kulju.

Sähkön säästäminen on halvempaa kuin uuden sähkön tuottaminen. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan säästetty kilowattitunti maksaa keskimäärin alle puolet siitä, mitä saman sähkömäärän tuottaminen uudella tuotanto- ja verkkokapasiteetilla maksaisi. Säästäminen on myös nopeampaa: energiatehokkuustoimet saadaan yleensä toteutettua alle vuodessa, kun taas uusien sähköverkkohankkeiden suunnittelu, luvitus ja rakentaminen vievät usein 5–15 vuotta.

- Sähköistymiskeskustelussa huomio kiinnittyy liian usein siihen, mitä pitää rakentaa lisää. Uutta tuotantoa ja lisää siirtokapasiteettia tarvitaan, mutta ne ovat vain osa ratkaisua. Meidän on saatava myös nykyisestä energiajärjestelmästä enemmän irti. Energiatehokkuuden perusajatuksena on saada aikaan sama tai parempi lopputulos, mutta pienemmällä energiamäärällä, Kulju sanoo.

Selvityksen esimerkit osoittavat, että tarvittava teknologia on jo saatavilla:

  • Datakeskukset. Jos sähkön muuntamisen hyötysuhde paranee kahdella prosenttiyksiköllä, maailman datakeskukset säästäisivät vuoden 2030 kulutusennusteen perusteella noin 19 terawattituntia vuodessa. Määrä vastaa yli viidennestä Suomen vuotuisesta sähkönkulutuksesta.
  • Sähkömoottorit. Sähkömoottorit kuluttavat yli puolet maailman sähköstä, ja noin puolet niistä hyötyisi taajuusmuuttajista. Soveltuvissa kohteissa taajuusmuuttaja voi pienentää moottorin energiankulutusta 15–40 prosenttia.

Selvitys suosittelee, että yritykset arvioisivat sähköistämisinvestointejaan niiden kokonaishyödyn eikä pelkän hankintahinnan perusteella. Sähköverkkojen suunnittelussa taas tulisi ottaa kapasiteetin rinnalla huomioon myös joustavuus. Danfossin laskelmien mukaan joustavuuden lisääminen, kuten energian varastointi ja kulutuksen ajoittaminen, voisi vähentää esimerkiksi EU:n ja Ison-Britannian tuotantokapasiteetin tarvetta noin 10 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

- Suurin haaste ei ole uusien ratkaisujen keksiminen vaan se, että jo olemassa olevat ratkaisut otetaan laajasti käyttöön. Sähköistyminen etenee joka tapauksessa. Ratkaisevaa on, miten viisaasti sen teemme, Kulju korostaa.

Danfoss Drives kehittää ja valmistaa Vaasassa taajuusmuuttajia, joilla pienennetään sähkömoottoreiden energiankulutusta esimerkiksi teollisuudessa, kiinteistöissä, datakeskuksissa ja meriliikenteessä.

Danfossin selvitys (Impact Paper) on luettavissa osoitteesta: Enabling electrification: How energy efficiency can secure an affordable and scalable electric energy system | Danfoss