Lämmitysjärjestelmän valinnassa painavat helppokäyttöisyys, luotettavuus ja toimittaja

5.2.2021

Uponor ja Rakentaja.fi toteuttivat tammikuussa 2021 omakotitaloasujille suunnatun lämmitysjärjestelmätutkimuksen, johon osallistui kaikkiaan 1 709 vastaajaa eri puolilta Suomea. Tutkimustuloksissa keskityttiin kolmen viime vuoden aikana rakennettuihin tai remontoituihin kohteisiin, joita oli noin kolmannes kyselyyn vastanneista kotitalouksista.

Kyselyssä selvitettiin muun muassa, mitkä tekijät vaikuttavat lämmitysjärjestelmän tai sen toimittajan valintaan sekä millaisia ominaisuuksia lämmitysjärjestelmältä halutaan.

Talon lämmitysjärjestelmän valinta on yksi rakentajan ja remontoijan tärkeimmistä päätöksistä, ja siihen halutaan vaikuttaa. 

Lähes 90 prosentille vastaajista oli tärkeää, että he pystyivät itse vaikuttamaan lämmitysjärjestelmän valintaan. Vain harva kertoi, ettei ole päässyt tai halunnut päästä vaikuttamaan lämmitysjärjestelmän tai sen toimittajan valintaan. Syynä on saattanut olla esimerkiksi se, että lämmitysjärjestelmä tai lämmönjako on sisältänyt talopakettiin tai lämpöpumpputoimitukseen. 

Suosituin lämmitysmuoto tutkimukseen osallistuneilla on ilmalämpöpumppu tai ilma-vesilämpöpumppu, jonka oli taloonsa valinnut miltei 40 prosenttia vastaajista. Maalämmön oli asentanut reilu neljännes ja sähkölämmityksen vajaa viidennes vastaajista. Kaukolämpö oli asennettu kuuteen prosenttiin kyselyyn osallistuneista kotitalouksista. 

Valtaosa oli valinnut taloonsa vesikiertoisen lämmönjakotavan: yli 80 prosentilla vastaajista oli joko vesikiertoinen lattia- tai patterilämmitys. 

Uusissa pientaloissa vesikiertoinen lattialämmitys on ylivoimaisesti suosituin lämmönjakotapa: se asennetaan jo yli 90 prosenttiin uudisrakennuksista. 

Lämmitysjärjestelmän ominaisuuksista arvostetaan eniten helppokäyttöisyyttä, luotettavuutta ja energiatehokkuutta.  

Energiatehokkuuteen ohjaavat entistä vahvemmin myös määräykset ja ohjeet niin uudis- kuin saneerausrakentamisessakin. Esimerkiksi tämän vuoden alusta täysimääräisenä voimaan astunut rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiataloja. Määräykset tulevat kiristymään myös saneerauskohteissa. Energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin kannustavat varmasti myös niihin nyt myönnettävät avustukset.  

Lämmitysjärjestelmän perusominaisuuksien lisäksi arvostettiin etenkin sitä, että järjestelmä varmistaa tasaisen lämmönjaon sekä mahdollistaa lämpötilojen huonekohtaisen säätämisen. Tärkeänä pidettiin myös energiankäytön optimointia sekä sitä, että järjestelmä tunnistaa ja ilmoittaa ongelmatilanteet sekä kerää ja antaa tietoa lämpötiloista ja toiminnasta.  

Lämmitysjärjestelmän toimittajan valinnassa merkittävimpiä tekijöitä olivat hinta sekä tuotemerkin tai brändin tunnettuus. Myös kotimaisuutta arvostettiin: miltei kolmannes piti sitä yhtenä tärkeimmistä valintaperusteista. Vajaa neljännes vastaajista kertoi luottavansa tuttavien tai asennusliikkeen suositukseen. Vain kolme prosenttia vastaajista ei kokenut tärkeäksi päästä vaikuttamaan toimittajan valintaan. 

Lämmitysjärjestelmän asentajan valinnassa merkitsi eniten paikallisuus. Lähes 40 prosenttia vastaajista valitsi asennusliikkeeksi paikallisen yrittäjän. Myös asennusliikkeen valinnassa tärkeä kriteeri on hinta, joka oli ensisijaisia valintaperusteita kolmannekselle vastaajista. Vajaa kolmannes teki valintansa asennusliikkeen käyttämien tuotemerkkien ja niiden valmistajien perusteella ja lähes neljännes luotti tuttuun asennusliikkeeseen. 

Tietoa päätöksenteon tueksi haetaan pääosin verkosta. Suosituimpia tietokanavia ovat valmistajien verkkosivut sekä erilaiset rakennusaiheiset verkkosivustot. Myös asentajan ja tuttavien kanssa käytyjen keskustelujen koettiin tukevan päätöksentekoa.