Sähkö ei ollut ennen halvempaa – sähkösopimusten hinnat lähes samalla tasolla kuin 20 vuotta sitten

Sähkölämmitteisen pientalon sähkösopimuksen keskihinta oli vuonna 2006 noin 7,6 snt/kWh. Vuonna 2025 vastaava hinta oli 8,67 snt/kWh. Määräaikaisten sähkösopimusten hinnat ovat siis pysytelleet viimeiset 20 vuotta lähes samalla tasolla. Poikkeuksen muodostaa vain energiakriisivuosi. Luvut käyvät ilmi Vattenfallin selvityksestä, joka perustuu Tilastokeskuksen ja Energiaviraston tilastoihin. 

- Sähkön hinnasta puhutaan nyt enemmän kuin ehkä koskaan. Hintapiikit jäävät ymmärrettävästi ihmisten mieleen. Pitkä hintahistoria kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: inflaatio huomioiden sähköenergian hinnassa ei näy viimeisen 20 vuoden aikana jatkuvaa kallistumistrendiä, sanoo Vattenfallin energia-asiantuntija Malkus Lindroos.

Myös 50 vuoden tarkastelu haastaa mielikuvaa siitä, että sähkö olisi ennen ollut yksiselitteisesti halpaa. Sähkölämmitteisen pientalon sähkön kokonaishinta oli vuonna 1976 nykyrahassa noin 12,9 snt/kWh, kun vuonna 2024 se oli 17,1 snt/kWh. Kokonaishinta sisältää sähköenergian lisäksi siirron ja verot. 

Kokonaishintaa ovat kasvattaneet verotuksen kiristyminen ja sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi tehdyt investoinnit. Vuonna 2006 sähkövero arvonlisäveroineen vastasi nykyrahassa noin 1,3 snt/kWh, kun vuonna 2026 vero oli noin 2,9 snt/kWh. Vero on siis noin 2,2-kertainen vuoden 2006 tasoon verrattuna. Sähkön siirtohinta puolestaan nousi samalla ajanjaksolla nykyrahassa noin 4,0 sentistä 4,9 senttiin kilowattitunnilta, eli noin 23 prosenttia. 

- Kuluttajan kokemus ei ole väärä: sähkölasku on kallistunut 20 vuodessa. Olennaista on ymmärtää, mistä nousu tulee: Itse sähköenergian hinnassa ei näy samanlaista pysyvää nousua kuin veroissa ja sähkönsiirrossa, Lindroos sanoo.

Suomen sähkömarkkinoiden näkyvä piirre on hintojen voimakas vaihtelu. Kylmänä ja tyynenä talvipäivänä järjestelmässä tarvitaan lisätuotantoa, akkuja tai kulutusjoustoa, jotka suurimpana osana vuodesta ovat tarpeettomia. Jotta tällaisia resursseja kannattaa rakentaa ja ylläpitää, niillä pitää olla mahdollisuus saada tuloja harvoina niukkuustunteina.

- Tässä on Suomen sähkömarkkinan paradoksi: hyvin halpa sähkö pitkällä aikavälillä ja yksittäiset hintapiikit eivät välttämättä ole ristiriidassa keskenään. Halvat tunnit painavat keskihintaa alas, kun taas korkea hinta kertoo, milloin järjestelmä tarvitsee lisää tuotantoa, varastointia tai joustoa. Hintapiikin poistaminen ei itsessään poista sähkön niukkuutta, Lindroos toteaa.

Tutustu sähkömarkkinakatsaukseen: Vattenfallin sähkömarkkinakatsauksessa Vattenfallin asiantuntijat avaavat ajankohtaisia sähkömarkkinailmiöitä. Marraskuun katsauksessa tarkastelemme sähkön hintakehitystä lähes 50 vuoden ajalta ja sitä, mikä suomalaisten sähkölaskussa on todella kallistunut: Sähkömarkkinakatsaus 11/2026 | Vattenfall