Suomen älykkäin kylä on Vuolijoki

4.11.2020

Suomen älykkäin kylä -kilpailun on voittanut Kajaanissa sijaitseva Vuolijoen kylä. Erityismaininnat menivät Kanta-Hämeeseen Vähikkälän ja Kainuuseen Nakertaja-Hetteenmäen kyliin. Suomen älykkäintä kylää alettiin etsiä reilut kaksi vuotta sitten ja kisaan ilmoittautui 33 kylää eri puolilta Suomea.

Suomen älykkäin kylä -tuomaristoon teki vaikutuksen Vuolijoen monipuolisuus ja se, miten kylä oli kahden kisavuoden aikana kehittynyt. Lisäksi tuomaristo arvosti sitä, miten arjen digitalisaatio näkyi kylässä. Vuolijoki tekee yhteistyötä muiden kylien kanssa ja laajentaa verkostojaan jatkuvasti niin kotimaassa kuin muuallakin Euroopassa.

- Vuolijoki on entinen kuntakeskus, joka on onnistunut luomaan uuden roolin ja kehittymään kylänä, yhteisö ja kyläyhdistys keskiössä. Vuolijoessa on todellista lumovoimaa. Se on kylä, joka ponnistaa maailmankartalle harvaanasutulta alueelta, kertoo tuomaristossa mukana ollut maaseutuylitarkastaja Marianne Selkäinaho maa- ja metsätalousministeriöstä.

Suomen älykkäin kylä -palkitsemistilaisuudessa kunniamaininta myönnettiin kahdelle kisakylälle. Kanta-Hämeessä sijaitseva Vähikkälä sai kunniamaininnan kylän vetovoimaa lisäävästä kyläläisten luovuudesta ja heittäytymiskyvystä. Kainuulainen Nakertaja-Hetteenmäen kylä palkittiin pitkäaikaisesta työstä digitalisaation ja älykkäiden ratkaisujen edistäjänä.

Suomen älykkäin kylä -kehittämispolku alkoi vuonna 2018. Mukaan ilmoittautui eri puolilta Suomea 33 kylää, jotka halusivat lisätä elinvoimaisuuttaan, innovatiivisuuttaan ja aktiivisuuttaan. Viimeisenä vuonna mukana oli 17 aktiivisinta kylää, joista lopulta valittiin viisi finalistia. Finaaliin pääsivät Vuolijoen ja Vähikkälän lisäksi Luoma-Ahon kylä Etelä-Pohjanmaalta, Kerisalo Etelä-Savosta ja Raudanmaa Pirkanmaalta.

Kilpailun ovat järjestäneet Maaseutuverkosto (maaseutu.fi) ja maa- ja metsätalousministeriö ja mukana ovat olleet myös Suomen Kylät ry, työ- ja elinkeinoministeriöstä EU:n rakennerahastot (ESR, EAKR), liikenne- ja viestintäministeriö, Maaseutupolitiikan neuvosto ja Kuntaliitto.  Parin kisavuoden aikana kylille on tarjottu koulutusta, asiantuntija-apua ja keskinäisiä tapaamisia.

Voittajakylän valitsi kilpailun ohjausryhmä, jossa oli edustaja jokaisesta organisaatiosta.

Tuomariston ydinjoukko kävi vierailulla jokaisessa finalistikylässä. Voittajan valinnassa arvioitiin kylän kehittymistä kilpailun aikana, verkostojen hyödyntämistä ja rakentamista, tulevaisuusvision kirkkautta sekä sitä tunnetta, jota kylästä saatiin välitettyä.